på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Juva Etelä-Savo
Juvan kartanot
Kuvaus
Juvan kartanoiden, Vehmaa, Loukio, Inkilä ja Tietti, ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt kulttuuri-ilmiö, joka leimaa rakennettua maisemaa. Sen edustajien joukossa on arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot kokonaisuutta, johon kuuluuvat Juvan lisäksi Rantasalmen ja Joroisten kartanot.

Vehmaan kulttuurimaisemalle antavat leimansa selkeästi kaakko-luode -suuntaiset alavat, nauhamaiset peltoalat ja tien vartta rajaavat puurivit ja koivikkometsiköt. Vehmaan kartanon päärakennus, joka on 1849 toteutettu rakennuttajan, Georg Grotenfeltin omilla, todennäköisesti mallikirjoihin perustuneilla suunnitelmilla, on yksikerroksinen poikkipäädyllinen puurakennus. Viiden ikkuna-akselin levyiseen poikkipäätyyn on sijoitettu suuri sali. Rakennuksen volyymi ja empiren yksityiskohdat liittävät sen itäsuomalaiseen, venäläisvaikutteiseen kartanotraditioon. Interiöörit ovat säilyneet varsin hyvin 1800-luvun puolivälin asussa. Puutarhasivun pylväikkö ja parveke on rakennettu 1920 Nils Grotenfeltin luonnosten ja Frosterus-Gripenberg -arkkitehtitoimiston piirustusten mukaan. Punamullatut asuin- ja talousrakennukset muodostavat symmetrisen, kolmelta sivulta suljetun pihapiirin. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi komea kivinavetta sekä useita muita talousrakennuksia. Kartanopihaan johtaa maantieltä koivukuja.

Juvan kartanokulttuuria edustavat myös vanhat ratsutilat Inkilä, Tietti ja Loukion kartano. Torppineen ja myllyineen ne muodostavat erikoisen kokonaisuuden.

Inkilän päärakennus on vuodelta 1853. Se on rakennettu savesta, kivistä ja kanervista, jatkettu 1800-luvun lopulla. Inkilän pihapiiriin kuuluvat lisäksi väentuparakennus, navetta ja joukko ulkorakennuksia. Inkilänkoskessa talolle kuulunut mylly- ja sähkölaitos 1900-luvun alkupuolelta. Talvisodan viimeisinä päivinä päämaja oli sijoitettuna Inkilään. Salpa-aseman lopullinen linjaus valmistui Inkilässä maaliskuussa 1940.

Tietin vanhan ratsutilan aumakattoinen päärakennus on 1800-luvulta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksikerroksinen aitta sekä kivi- ja hirsirakenteinen talli.

Loukion kartano sijaitsee Loukionlampeen viettävällä peltoaukealla. Klassistinen poikkipäätyinen päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1770. Se korjattiin 1840 ja ulkoasu entistettiin 1969. Pihaa ympäröivät väentupa, aitta, tilanhoitajan asunto ja vaja. Pihaan johtaa koivukuja.
 
Historia
Partala oli 1500-luvulla kuninkaankartano. Koikkala oli Olavinlinnan käskynhaltijan Erik Jesperinpojan säteri. Vehmaan kartano perustettiin ratsutilaksi 1600-luvulla ja tuli 1700-luvulla aateliseen omistukseen.
 
Lisätietoa
Julius Grotenfelt, Vehmais. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.

Ragna Ahlbeck, Gods och herresäte i Finland. 1946.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.

Nils Gustaf Grotenfelt, En berättelse från Savolax. 1994.

Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001.
 
Päivitetty tieto
Poistettu 9.8.2010 RKY-rekisteripalautteen perusteella Loukion myllyä koskeva osuus kuvaustekstistä. Mylly ei sisälly kohderajaukseen.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kartano; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Juvan kartanot
 
© Museovirasto 2009