 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Savonlinna | Etelä-Savo | |
Kerimäen kirkko ja kirkkoranta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kerimäen kirkko ja kirkkoranta | ||
| Kuvaus | ||
| Kerimäen kirkonseudun keskeinen dominantti on kansainvälisestikin tunnettu rakennusmuistomerkki, "Kristikansan suurin puukirkko". Kirkkokansa on tullut aikoinaan veneillään Purunvedeltä Jouhenlahden rantaan. Rannassa on säilynyt 15 venevajan rivistö. Punamullatut, harjakattoiset vajat muodostavat laajimman venevajaryhmän Etelä-Savossa ja se on harvinainen jäänne aikoinaan tyypillisestä järviliikenteeseen liittyneestä rakentamisesta. Venevajojen ja kirkon yhdistävä tielinjaus, kirkkotie, jolle kirkko muodostaa näyttävän päätepisteen, on säilynyt.
Jouhenniemeen Aittokankaan mäelle rakennettu lamasalvoskirkko on pohjakaavaltaan lyhyt- ja leveävartinen kaksoisristikirkko. Aumattujen kattopintojen ylle kohoaa nelisivuisen kaulaosan kannattama korkea kupoli. Kirkko edustaa tyylillisesti eräänlaista empiregotiikkaa suippokaari - ja nelilehdykkäaiheineen. Sisätilan pilareiden, kahdessa kerroksessa olevien lehtereiden ja sidehirsien valtaisa, mutta järjestetty ja valon kyllästämä hongista rakennettu huone on kauttaaltaan maalattu marmorin väriseksi, valkoisen, vaalean harmaan ja sinertävän suonikkaaksi. Kirkon matalalla riippuvat kehävalaisimet ovat arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemat 1911. Kirkon arkkitehtuuriaineksia toistava kellotapuli, jossa on korkea harmaakivinen alaosa, on rakennettu 1847. |
||
| Historia | ||
| Säämingin kappeliksi 1632 perustettu Kerimäki erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1642. Nykyinen kirkko on jo seurakunnan viides jumalanpalvelushuone. Kirkon rakennushankkeen valmistelu käynnistyi jo 1820-luvulla, jolloin senaatti määräsi seurakunnan rakentamaan uuden kirkon. Kirkon paikasta käytiin pitkä kiista. Ensimmäinen suunnitelma 1 500 hengen puukirkkoa varten tehtiin intendentinkonttorissa 1842. Seurakunta piti sitä kuitenkin liian pienenä, kirkkoon haluttiin mahtuvan 5 000 henkeä eli puolet pitäjän asukkaista. Konduktööri A. F. Granstedtin 1843 tekemässä suunnitelmassa kirkossa oli 3 500 istuma- ja noin 1 500 seisomapaikkaa. Senaatti vahvisti piirustukset 1844. Kirkko rakennettiin vuosina 1845-1847 Axel Magnus Tolpon ja hänen kuoltuaan isänsä työtä jatkaneen Th. J. Tolpon johdolla.
Sakariston jatkeeksi rakennettiin 1953 arkkitehti Pertti Luostarisen suunnittelema talvikirkko. Sitä on laajennettu 1997. |
||
| Lisätietoa | ||
| Arvo Pohjannoro, Huone hongista rakettu. Kerimäen seurakunta 1963.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Kulttuurimaisemainventointi 1988. Etelä-Savon seutukaavaliitto. Julkaisu 147:1989. Asko Mielonen, Vanhan Kerimäen historia I:1, Jyväskylä 1989. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; kirkko; kylä; piensatama; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; taajama; | ||
Kerimäen kirkkorantaa. Sampo Kiviniemi 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU