 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Heinävesi | Pohjois-Karjala | |
Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet | ||
| Kuvaus | ||
| Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.
Reitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa. Reitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava. Kerman kanava on yksi kauneimmista varhaisen vesiliikenteen muovaamista maisemista reitin varrella. Alkuperäisenä säilyneeseen kanavaan liittyy vanha silta, hoidettu puisto ja kanavanvartijan talo 1900-luvun alusta. Lähellä on myös uittoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Alueella on myös jälkiä Kerman sahasta. Vihovuonteen ja Pilpan kanavien ympärillä on puisto kanavanvartijan taloineen ja Vääräkoskella kanavanvartijan mökki ja rautatiesilta vuodelta 1939. Lähellä Koukunpolvea on Aino Acktén 1920 rakennuttama Pohjantaipaleen huvila. Samassa maisemassa on myös Juhani Ahon kalamaja. Koukunpolven kapeikossa on myös apteekkari Forsblomin huvila 1920-luvulta. Karvion sulkukanava Kermajärven pohjoispuolella on reitin kanavista vanhin. Kanavaa ympäröi laaja puisto. Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu. Kanava on säilynyt alkuperäisissä mitoissa ja sitä ei ole laajennettu vastaamaan nykyajan ja uiton vaatimuksia. Lähellä kanavaa, maanteiden risteyksessä on vanha Karvion kievari. Reitin pohjoisimman kanavakokonaisuuden muodostavat Juojärven reitille rakennetut Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat sekä niiden välinen avokanava, Varislammen Välikanava. Varistaipaleen rantapuistossa on sulkumestarin asunto ja kanavarenkien tupa, joka on museona. Reitin varrella on säilynyt eri aikojen viittoja ja muita laivaliikenteen opasteita. Heinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa. |
||
| Historia | ||
| Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui.
Vanhin kanavista, Karvion sulkukanava rakennettiin insinööri I.O. Telenin johdolla 1895-1896, Kerman sulkukanava Kermankoskeen, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava ja Pilpan sulkukanava valmistuivat 1903-1906. Viimeisinä rakennettiin pohjoiset kanavat Varistaipleeseen, Taivallahteen ja Varislampeen 1911-1915. Kerman saha perustettiin 1793, perustajana oli hovisaarnaaja Samuel Krogius. Vääräkosken kanavaan liittyvä rautarakenteinen silta on vuodelta 1939. |
||
| Lisätietoa | ||
| Ilmari Kivinen, Heinäveden reittiä. Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1926.
Aaro Liukko, Heinävesi - mennyttä ja olevaa. Heinävesi-lehti 1974. Eeva-Liisa Rautela. Kanavamuseoinventointi. Tie- ja vesirakennushallitus 1980. Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Kulttuurimaisemainventointi 1988. Etelä-Savon seutukaavaliitto. Julkaisu 147:1989. Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991. Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisemat. Ympäristöministeriö 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöminiteriö. Mietintö 66/1992. Helsinki 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kanava; liikenteenrakennus; puisto; saha; satama; silta; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; metsämaisema; | ||
Heinäveden reittiä. Hannu Vallas 2002. |
Vihovuonteen kanava. Sirkka Valanto 1973. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU