på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Savonlinna Etelä-Savo
Raikuun kanava
Kuvaus
Raikuun kanavan ympäristöllä on vuosisatojen ajan ollut strategista merkitystä valtakunnan- ja sotahistorian kannalta. Raikuu oli vanha Ruotsin ja Venäjän välinen rajapaikka Paasiveden ja Puruveden välillä. Nykyinen luonnonkivillä reunustettu avokanava on yksi Turun rauhan jälkeen uuden rajalinjan tuntumaan rakennetuista kanavista.

Raikuun kanava sijaitsee Kerimäellä Puruveden ja Oriveden välillä Saimaan vesistössä. Järvien välinen vesireitti muodostuu kahdesta lammesta ja niiden välille kaivetuista Raikuun, Pistalan ja Nurmitaipaleen kanavista.

Kanavan ympäristössä on ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia puolustuslaitteita, jotka muodostavat yhdessä kanavamaiseman kanssa vaikuttavan ympäristön.

Toisen maailmansodan Suomenlahdelta Lappiin ulottuva linnoitusketju Salpalinja (ks. erillinen teemakohde Salpalinja) tukeutuu Etelä-Savossa vesistöihin. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta. Kanavan rannoilla on teräsbetonikorsujen lisäksi mm. panssaritorjuntaan tarkoitettuja muurimaisia kiviesteitä 1,5 kilometriä.
 
Historia
Vanhimmat jäljet Raikuun historiassa ovat kivikaudelta. Raikuu oli vielä uuden ajan alussa matala salmi. Maankohoaminen ja vedenpinnan laskun seurauksena salmi kasvoi kuitenkin vähitellen umpeen.

Henrik Porthanin merkitsemän tiedon mukaan paikkakuntalaiset kaivoivat Raikuun, Pistalan ja Nurmitaipaleen kanavat ilman kruunun rahoitusta 1700-luvun puolivälissä. Turun rauhan raja 1743 kulki Kerimäen pitäjän keskeltä, Raikuun kanavasta tuli Ruotsin ja Venäjän rajaseutua.

Kanavien kaivaminen lyhensi matkaa Orivedeltä Saimaalle noin seitsemän peninkulmaa. Kanavaa perattiin 1858-1859 valtiovallan tuella. Laivaliikenteelle kanava oli kuitenkin liian matala, kanavasta muodostui kuitenkin tärkeä uitto- ja pienveneväylä. Kanavalle rakennettiin jo Kustaa III:n sodan 1788-90 aikana varustuksia. Linnoittaminen jatkui venäläisten toimesta I maailmansodan aikana, jolloin se oli osa Pietarin puolustuslinjaa.

Kanava-alueen Salpalinja-linnoitteet liittyvät pääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940-41 Suomen itärajan turvaksi rakennettuun Salpalinjaan.
 
Lisätietoa
Avokanavainventointi. Eeva-Liisa Rautela. Museovirasto. (Painamaton)

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Etelä-Savon puolustusvarustukset historiallisella ajalla, Kauppinen Anna-Maria, Etelä-Savon seutukaavaliitto julkaisu 137, 1987.

Historiallisen ajan puolustusvarustuksia Etelä-Savossa. Mikkelin läänin liitto 117,1993.

Ulla-Riitta Kauppi, Salpa-asema muistomerkkinä. Salpa-asema -sodan monumentti. Puolustusvoimain Koulutuksen kehittämiskeskus. Salo 1996.

Armi Oinonen - Arvo Tolmunen, Matka Salpalinjalle. Opas
itsenäisen Suomen tärkeimmälle puolustuslinjalle. Salpalinjan
perinneyhdistys ry: Miehikkälä. Helsinki 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava; linnoitus; muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Raikuun kanava.

Salpalinjan panssarieste Raikuun kanavalla.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Raikuun kanava
 
© Museovirasto 2009