Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Mikkeli Etelä-Savo

Emolan esikaupunkialue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Emolan esikaupunkialue
Kuvaus
Emolan esikaupunkialue on harvoja luonteensa säilyttäneitä kaupunkien ulkopuolelle vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa rakentuneita pientalokaupunginosia.

Mikkelin ruutukaava-alueen pohjoispuolelle, pienten lampien ja Emolanjoen väliselle harjanteelle rakentunut Emola on vapaasti rakentunut esikaupunkialue. Pääosin esikaupunkialue on rakentunut vuoteen 1931 mennessä, mutta Kalevankadun varressa ja Emolankadun pohjoispäässä on myös jälleenrakennusajan pientaloja. Eri-ikäisestä puurakennuskannasta ja osittaisesta uusiutumisesta huolimatta Emola on säilyttänyt omaleimaisen historiallisen rakenteensa ja vanhan esikaupunkimaisen kaupunkikuvansa.

Omakotiasutuksen lisäksi alueella on Rouhialan yläkoulu (1914) ja alakoulu (1920). Emolanjoen varrella on esikaupunkiasutusta edeltävältä ajalta periytyvä Hauskan mylly.
 
Historia
Emolan esikaupunkialue muodostui Emolan ratsutilan ja Rouhialan kartanon maille, Mikkelin kaupungin laidalle pääosin rakentamattomalle niitty- ja peltoalueelle sekä kangasmaastoon. Kaupunkimainen asutus sai alkunsa 1865, jolloin Rouhialan kartanon omistaja A.J. Wirilander vuokrasi ensimmäisen tontin Likolammen rannalta. Asutus kasvoi nopeasti 1889 valmistuneen Savon radan rakennustyöläisten ja samana vuonna perustetun Saksalan sahan työntekijöiden asettuessa Emolan alueelle.

Alueelle laadittiin palstoitussuunnitelma vuonna 1900. Rakennukset nousivat vuokratonteille ja alueen eteläosa oli melko tiiviisti asutettu 1910-luvun alkuun mennessä. Saha avusti työntekijöitään etenkin 1920-luvulla rakennusaineiden eli lautojen hankinnassa. Emola oli pääosin rakentunut vuoteen 1931 mennessä, jolloin se liitettiin Mikkelin kaupunkiin. Arkkitehti O.-I. Meurmanin laatima asemakaava, joka noudatti alueen senaikaista asutusta, vahvistettiin 1934. 1940-luvun lopun pika-asutus noudatti Meurmanin kaavaa.
 
Lisätietoa
Hannele Wirilander, Mikkelin pitäjän historia. Mikkeli 1982.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Hannu Lähde, Mikkelin Emola. 1865-1960. Alue, väestö, rakennukset, asunnot ja asuminen. Mikkelin kaupungin museoiden julkaisuja 5. Mikkeli 1988.

Kirsti Kovanen, Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1989.

Tuija Mustonen, Mikkelin Emola, kulttuuriympäristöohjelma ja rakentamisohjeet. Mikkelin kaupunki, Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen 2005.

Mikkelin Emola, kulttuuriympäristöohjelmaa taustoittava historiaosa. Mikkelin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  koulu; mylly; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Jälleenrakennusajan pientaloja Emolankadun varrella Mikkelissä. Soile Tirilä 2006
Jälleenrakennusajan pientaloja Emolankadun varrella Mikkelissä. Soile Tirilä 2006.
Omakotitaloja Hauskankadulla Mikkelin Emolassa. Soile Tirilä 2006
Omakotitaloja Hauskankadulla Mikkelin Emolassa. Soile Tirilä 2006.
Asutusta Revonkadulla Mikkelin Emolassa. Soile Tirilä 2006
Asutusta Revonkadulla Mikkelin Emolassa. Soile Tirilä 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009