på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Savonlinna Etelä-Savo
Putikon sahayhdyskunta
Kuvaus
Putikon sahayhdyskunta on edustavimpia maassamme. Erityisesti kyläraitin varrella olevat rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Putikon sahayhdyskunta on kasvanut Saimaaseen kuuluvan Utrasselän rannalle. Sahan ympäristöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kasvaneessa taajamassa on höyrysahan ja vanhemman vesisahan paikan lisäksi säilynyt asuinrakennuksia, rautatieasema, koulu ja seuraintaloja. Alueen halki kulkee vanha 1600-luvulla rakennettu Viipuri-Savonlinna -maantie, Taipaleen tie.

Putikon 1906 valmistunut rautatieasema on sahan naapurina Utrasselän rannalla. Asemalta sahalle on noin 300 metriä pitkä sivuraide. Asemalla on asemarakennuksen lisäksi hyvin säilynyt tavaramakasiini, talousrakennuksia ja harvinainen kunnostettu puinen yleisökäymälä. Asuinalue jatkuu idempänä kyläkaupan lähellä. Aseman puinen sadekatos on valmistunut 1987 arkkitehtiopiskelijoiden kansainvälisenä yhteistyönä.
 
Historia
Putikon kylä muodostui 1700-luvun lopulla perustetun, nykyiselle paikalleen 1897 siirretyn sahan ympärille. Putikon sahahistoria alkoi 1774, jolloin kylään valmistui kollegioasessori Henrik Wilhelm Ladon ja hänen sukulaistensa rakentama vesisaha. Putikon alue oli kuulunut Turun rauhan 1743 jälkeen Venäjään ja kasvava Pietarin kaupunki lisäsi taloudellista toimintaa Venäjän puoleisella Saimaan alueella. Hyvän alun jälkeen sahausrajoitukset ja pelko metsien loppumisesta katkaisivat kuitenkin toiminnan 1800-luvun alkupuolella.

Saha vaihtoi omistajaa useaan otteeseen 1800-luvulla. Savonlinnalainen tukkukauppias And. Auvinen laajensi 1887 liikkeensä toimintaa sahateollisuuden pariin ostamalla Putikon yli 700 hehtaarin tilan ja siihen kuuluneen vesisahan. Auvisen höyrysaha ja -mylly valmistui 1897 Putikonjoen suulle, noin kilometrin päähän vesisahasta. Keskisuuresta sahalaitoksesta kehittyi kunnan suurin teollisuustyönantaja ja huomattava yhdyskunta.

Putikkoon valmistui Savonlinna-Elisenvaara -radan V luokan asema 1906. Aseman tavaraliikenne oli vilkasta, sillä Putikon sahan tuotteet kuljetettiin markkinoille paitsi rautateitse myös proomulaivastollaan Viipurin Uuraaseen.

And. Auvinen lopetti toimintansa Putikossa 1984. Sahan toiminta on sen jälkeen jatkunut Punkaharjun Saha Oy -nimisenä.
 
Lisätietoa
Juhani Auvinen, And. Auvinen Osakeyhtiö 1873 - 1973. Savonlinna 1973.

Rakennussuojelukomitean mietintö. Komiteamietintö 1974:80.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
Hannu Nieminen ja Frederic Bonnet, Putikko YVA. 1994.

Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18, 1996.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 41/1997.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; koulu; kylä; kylä; liikenteenrakennus; saha; saha; seurantalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Putikon rautatieasema.
 
Kartta: Putikon sahayhdyskunta
 
© Museovirasto 2009