Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pieksämäki Etelä-Savo

Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki
Kuvaus
Pieksämäen maaseurakunnan kirkonseutu kirkkoineen, kartanoineen ja pappiloineen edustaa hyvin historiallista vaihetta ennen maakaupan vapautumista. Maisemallisesti näyttävä kokonaisuus avaralla peltoharjanteella on aivan Pieksämäen kaupungin keskustan kupeessa.

Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa oleva keltaiseksi maalattu ristikirkko on 1700-luvun puolivälistä ja sen kellotapuli nykyasussaan 1840-luvulta.

Kirkon vieressä olevan Moision kartanon aumakattoinen päärakennus on 1860-luvulta. Puistomaisessa pihapiirissä on lisäksi väentupa, suuri kivinavetta, vaja, sauna, viljamakasiini sekä kaksi asuinrakennusta.

Kustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappila on rakennettu 1800-1804. Pappila on harvoja kustavilaisia pappilarakennuksiamme ja edustava pappila-arkkitehtuurin esimerkki. Pappilan suuresta rakennuskannasta on säilynyt ns. papin saatavien aitta, vaja ja sauna.

Kirkon itäpuolella on Rantatien varrella Pieksämäen ensimmäinen, 1872 rakennettu kansakoulu.
 
Historia
Pieksänjärven eteläpäähän keskittyneen Pieksämäen 16 taloa käsittänyt kirkonkylä kuului 1560-luvulla Visulahden hallintopitäjään. Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin 1570-luvulla.

Maaseurakunnan kirkko rakennettiin rakennusmestari August Sorsan johdolla 1752, joskin lopullisesti vasta kuuden vuoden kuluttua. Kirkkosalissa ja sakaristossa on säilynyt Mikael Toppeliuksen ja Daniel Hjulströmin maalauksia. Erillinen puinen kellotapuli valmistui 1746.

Kirkkoa muutettiin 1800-luvulla lääninarkkitehtien Kiseleff ja John Lybeck suunnitelmien mukaisesti. 1900-luvulla muutossuunnitelusta vastasivat arkkitehdit Antero Pernaja sekä Heikki Elomaa. Lähinnä sisätiloihin kohdistunut laaja korjaustyö valmistui 2003.

Moision tila, joka perustettiin 1748, muodostui herraskartanoksi 1700-luvun lopulla. Empiretyylinen päärakennus valmistui 1860-luvulla.

Pappilan päärakennus valmistui 1804. Rakennusta korjattiin vuosina 1846, 1886 ja 1965. Pappilan pihapiirissä sijaitsi apupapin talo, joka oli Sylvi Kekkosen syntymäkoti.
 
Lisätietoa
Lars Pettersson, Pieksämäen kirkko ja tapuli. Arkkitehtuurihistoriallinen selvittely. Pieksämäen kirkko 1753-1953. Pieksämäki 1953.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
 
Päivitetty tieto
Pieksämäen maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan yhdistyttyä eli vuodesta 2007 lähtien kirkon nimi on ollut Pieksämäen Vanha kirkko.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; kylä; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Kirkonmäkeä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018
Kirkonmäkeä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018.
Moision kartanon päärakennus. Elias Härö 1969
Moision kartanon päärakennus. Elias Härö 1969.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009