på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Mäntyharju Etelä-Savo
Mäntyharjun vanha keskusta
Kuvaus
Mäntyharjun vanha keskusta julkisine rakennuksineen on esimerkki vielä ennen sotia yleisestä kirkonkylien rakennustavasta. Vanha keskusta säästyi suurilta muutoksilta, kun pitäjän kaupallinen keskusta 1800-luvun lopulla kasvoi rautatien vaikutuspiiriin.

Mäntyharjun kirkonkylän keskusta on alkanut kasvaa 1800-luvun puolivälin jälkeen nauhamaisesti maantien varteen ja alueella on säilynyt julkisten rakennusten lisäksi vanhaa asuinrakennuskantaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.

Vanhan maantien vartella on Matti Salosen johdolla 1819-1822 rakennettu ristikirkko, sitä vastapäätä maantien toisella puolen järven rannassa Salmelan taidekeskus, entinen kunnantupa 1823-1931. Raitin varrella ovat vanha kansakoulu 1873, kunnansairaalana toiminut rakennus 1880-l ja korkealle mäelle rakennettu kirkkoherranpappila, Iso-pappila 1812, sekä maantien eteläpäässä oleva 1950-luvun lääkäritalo. Pyhäveden rannan puistomaisessa ympäristössä on mm. entinen apteekki eli Domanderin talo 1874 sekä postitalo vesimaiseman puolelle avautuvine kuisteineen ja vesirajassa olevine venevajoineen. Kylän etelälaidan mäellä on jugendvaikutteinen seuraintalo, joka on maakunnan vanhin nuorisoseurantalo.

Pyhäveden ja Siirlahden välisellä kannaksella sijaitseva monumentaalinen kirkko on tasavartinen basilikaalinen ristikirkko. Kukin ristivarsi on jaettu puisilla pylväillä kolmeen laivaan, joista keskilaiva on leveämpi ja korkeampi, mikä näkyy myös kirkon ulkoarkkitehtuurissa. Sivulaivoja reunustavat lehterit. Ristikeskuksen päällä kohoaa kulmikas lukuisilla ikkunoilla varustettu lanterniini. Kirkkosalin seinät ovat hirsipintaiset.

Mäntyharjun entisellä kirkkoherranpappilalla on huomattava asema Suomen pappila-arkkitehtuurissa.
 
Historia
Iitin kappelina toiminut Mäntyharjun seurakunta itsenäistyi 1595. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Kirkon ensimmäisen piirustuksen laati kirkonrakentaja Matias Salonen ja sen pohjalta Charles Bassin Intendentinkonttorissa laadittiin uusi suunnitelma, joka valmistui 1819. Salonen toimi 1819 aloitetun rakennustyön mestarina. Ensimmäinen jumalanpalvelus kirkossa pidettiin tammikuussa 1822. Alttaritaulu Kristuksen taivaaseenastuminen vuodelta 1839 on Berndt Godenhjelmin maalaama.

Kirkon vaakasuuntainen ulkolaudoitus tehtiin 1830-luvun lopulla, ristikeskuksen lanterniini valmistui 1861. Kirkon nykyasu on tulos arkkitehti Rafael Blomstedtin johdolla 1929-1930 tehdystä restauroinnista, jolloin mm. alttari siirrettiin lännemmäksi, jotta sakaristosta saatiin seurakuntasali. Sisäkorjaus tehtiin 1975 arkkitehti Heikki Havaksen suunnittelemana.

Kellotapulissa on korkea kahdeksankulmainen alaosa ja sen päällä leveä empiretyylisesti laudoitettu nelikulmainen kellokerros. Kirkkotarhaan liittyy kirkon koillispuolella järveen laskeutuvaan rinteeseen 1890-luvulla rakennettu kiviaidan ympäröimä hautausmaa.

Kirkkoa vastapäätä olevan entisen kunnantuvan rungon muodostavat kaksi, Savon ja Karjalan, pitäjäntupaa, jotka rakennettiin vierekkäin 1820-luvulla puretun kirkon hirsistä. Pitäjäntuvat yhdistettiin 1850-luvulla ja 1880-luvulla rakennuksesta tuli kunnallishallinnon keskuspaikka. Rakennus laajennettiin 1919 ja korotettiin kaksikerroksiseksi 1931.

Iso-Pappila valmistui 1812. Empiretyylinen ulkoasu valmistui pääosin 1850-luvulla. Pihan vanhat talousrakennukset rakennettiin 1820-luvulla.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliitto, julkaisu 114. 1984.

Kirsti Kovanen, Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Jyväskylä 1989.

Mäntyharjun seurakunnan taipaleelta. 350-vuotisjuhlajulkaisu 1595-1945. Jyväskylä 1945.

Matti Favorin, Mäntyharjun historia I-II. Mäntyharjun kunta 1973, 1983.

Tuija Mustonen, Mäntyharjun kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 191. Etelä-Savon ympäristökeskus, Mäntyharjun kunta 1998.

Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; koulu; kylä; museo; muu hallintorakennus; pappila; seurantalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Mäntyharjun kirkko ja entinen kunnatupa.

Mäntyharjun kirkko ja sankarihautausmaata.

Entinen kunnantupa, nykyinen taidekeskus Salmelan talo Mäntyharjulla.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Mäntyharjun vanha keskusta
 
© Museovirasto 2009