Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Loviisa Uusimaa

Malmgårdin kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Malmgårdin kartano
Kuvaus
Malmgårdin kartano linnamaisine päärakennuksineen, suurine tiilisine talousrakennuksineen, kuusiaitoineen ja puistoineen luo poikkeuksellisen historiallisen ja maisemallisen kokonaisuuden peltolakeuksien keskelle. 1800-luvun historismiin tukeutuvalle päärakennukselle on harvoja vastineita Suomessa.

Malmgårdin kartano sijaitsee Forsbyn ruukinalueen pohjoispuolella Koskenkylänjoen länsirannalla, Päijänteen alueelle johtavan vanhan kauppatien varrella. Kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu linnamainen kartanon päärakennus on saanut tyylivaikutteensa pohjoisranskalaisesta renessanssista. Kaksikerroksinen tiililinna, johon liittyy kaksi yksikerroksista pihalle työntyvää siipeä, on rakennettu 1882-85 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kartanon interiöörien yleiskäsittely ilmentää kertaustyylejä ja huomattavin tila on toisen kerroksen suuri ritarisali loisteliaine seinä- ja kattomaalauksineen.

Päärakennuksen liittää puistoon terassi ja portaikkorakennelma. Englantilaistyylinen maisemapuisto on osittain rakennettu puutarhuri M. G. Steniuksen 1884 laatimien suunnitelmien ja osittain maisema-arkkitehti A. F. Rydbergin 1890 tekemien suunnitelmien mukaan. Kartanolinnan koillispuolella on talouspiha, jonka rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun jälkipuolelta.
 
Historia
Malmgårdin kartano muodostui kahdesta Ernst Creutzille lahjoitetusta tilasta 1622, mistä lähtien kartano on säilynyt samalla suvulla. Vuonna 1684 kartanosta muodostettiin säteriratsutila. Vanha asuinpiha käsitti empiretyylisen päärakennuksen ja kaksi mansardikattoista sivurakennusta. Nykyisen päärakennuksen valmistuttua vanha asuinrakennus muutettiin kansakouluksi ja sivurakennukset työväenasunnoiksi. Malmgårdin ulkotilan Tetomin mailla, pienessä metsäsaarekkeessa on perimätiedon mukaan sijainnut Pernajan ensimmäinen kirkko.
 
Lisätietoa
Johannes Hedengren, Malmgård. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Ragna Ahlbeck, Gods och herresäten i Finland. 1946.

Olle Siren, Malmgård, grevliga ätten Creutz stamgods. Svenska litteratursällskapet i Finland 1985.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.

Helena Soiri, Puutarhuri M.G. Stenius ja arkkitehti F.A. Sjöström Vartiovuoren varjolla. Turun maakuntamuseo, Aboa 2001.

Olle Sirén, Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle. Pernajan kunta 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus; tie; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Malmgårdin kartanon talouskeskus. Johanna Forsius 2008
Malmgårdin kartanon talouskeskus. Johanna Forsius 2008.
Tammikuja Malmgårdin kartanon tiluksia halkovan maantien varrella. Johanna Forsius 2008
Tammikuja Malmgårdin kartanon tiluksia halkovan maantien varrella. Johanna Forsius 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009