 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lappeenranta | Etelä-Karjala | |
Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot | ||
| Kuvaus | ||
| Lappeenrannan Raatihuoneen lähellä on keskellä uudistunutta rakennuskantaa säilynyt sirpale empirekauden puukaupunkia. Raatihuone sijaitsee Kauppakadun, kaupungin vanhan pääkadun varrella, minne sijoittuivat arvokkaimmat yksityistalotkin. Wolkoffin ja Tasihinin talot ovat kaupungin 1800-luvun venäläisten kauppaporvareiden kauppa- ja asuintaloja.
Lappeenrannan empiretyylinen raatihuone kellotorneineen kuvastaa pienen Lappeenrannan hallinnon tilatarpeita rakennusaikana 1820-luvulla. Siipirakennukseksi tehty sali on vuodelta 1845. Wolkoffin talon kaksikerroksinen, puinen päärakennus vuodelta 1826 on nykyisin museona. Talousrakennusrivin rakennukset ovat vuosilta 1826 ja 1848. Vastapäisen Tasihinin talon empiretyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1828. Pienempi kaupparakennus on rakennettu 1824, piharakennus 1817 ja makasiini 1830. |
||
| Historia | ||
| Lappeenrannan kaupunki levisi 1700-luvun lopulla linnoituksen ulkopuolelle, ns. Suureen esikaupunkiin nykyiselle ruutukaava-alueelle. Raatihuoneelle varattiin paikka kaupungin torin laidalta. Lappeenrannan kaupunki sai vähävaraisuutensa vuoksi luvan rakentaa raatihuoneensa puusta. 1829 maanmittari J.W. Palmrothin suunnitelmien mukaan valmistunutta raatihuonetta korotettiin 1845 ja siihen rakennettiin mm. kellotorni sekä siipirakennus. Pieni katulinjasta sisään vedetty toriaukio muutettiin puistoksi 1900-luvun alussa. Raatihuone oli alkuperäisessä käytössä nykyisen kaupungintalon valmistumiseen saakka 1980-luvulle ja myöhemmin siinä on ollut kaupungin kulttuuritoimintoja.
Wolkoffin talon rakennutti alun perin kauppias Claudelin 1826. Venäläisen Wolkoffin kauppiassuvun omistuksessa talo säilyi yli sata vuotta vuodesta 1872. Rakennuksen Ainonkadun puoleinen siipi valmistui 1905. Alkujaan jaroslavilaisen maaorjan, kauppias Ivan Wolkoffin perikunta säilytti kodin jakamattomana ja asui siellä vuoteen 1983, minkä jälkeen rakennus kunnostettiin museoksi. Tasihinin talon rakennuttivat Lappeenrannan venäläisiin kauppiassukuihin kuuluneet Kuvšinovit. Tasihinin perheelle talon omistus siirtyi 1890-luvulla. Taloa korjattiin 2005-2007 galleria-, liike- ja harrastustiloiksi. Raatihuoneen ja Wolkoffin talon välistä 2009 puretun Hinkkasen talon paikalle on rakennettu uudisrakennus. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lauri Putkonen, Lappeenranta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet. Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3. Lappeenranta 1977.
Lappeenrannan merkittävät rakennukset. Lappeenrannan kaupunki. Julkaisu C4/1984. Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987. Liisa Tynkkynen, Wolkoffin talo: kauppakartano Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan Osuuspankki. Etelä-Karjalan museon julkaisu n:o 23. 2001. Anu Talka, Pia Puntanen, Linnoitus ja kaupunki: Lappeenrannan historia 1812-1917. Lappeenrannan kaupunki 2005. Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Rakennettu Lappeenranta. Etelä-Karjalan museon julkaisusarja nro 28. Lappeenranta 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; museo; raatihuone; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Raatihuone. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017. |
Kauppiastalo. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU