Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lappeenranta Etelä-Karjala

Pulsan rautatieasema-alue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pulsan rautatieasema-alue
Kuvaus
Pulsa on vuosina 1867-1870 rakennetun Riihimäki-Pietari -radan asema, jonka ympärille on kasvanut Pulsan kylä kauppoineen ja kouluineen.

Pulsa sijaitsee Latvanen-järven tuntumassa keskellä honkametsää. Knut Nylanderin suunnitelmien mukaan rakennetun asemarakennuksen ympärille muodostuu asuin- ja talousrakennuksista rautatieläiskylä, josta useita, ennen kaikkea junien huoltoon liittyviä, rakennuksia on purettu. Alueella on vielä 21 rautatieläisrakennusta. Asemapuiston menneisyydestä kertovat poikkeuksellisen komeat pensaat sekä kuuset, pihtakuuset, lehmukset ja jalavat.

Asema-alueeseen liittyy läheisen Latvanen-järven rannalla oleva
pumppuaseman hoitajan asunto talousrakennuksineen ja siitä kilometrin päässä niin ikään järven tuntumassa sijaitseva ratavartijan pihapiiri.

Pulsan asema-alue on arvokas perinnemaisema.
 
Historia
Riihimäen ja Pietarin rataosuus avattiin liikenteelle 1870, ja Pulsan asema valmistui viimeistään tuolloin. Pulsan asema sijaitsi Lappeenrannasta Säkkijärvelle kulkeneen maantien varrella ja Pulsa olikin Lappeenrannan radan rakentamiseen saakka vuoteen 1885 paikka, missä Saimaalle ja Lappeenrantaan ja päinvastoin kulkevat matkaajat vaihtoivat kulkuneuvoa. Karjalaan menevä posti jätettiin junasta Pulsan asemalla, mistä se kuljetettiin hevoskyydillä eteenpäin.

Pulsan asema rakennettiin kolmannen luokan tyyppipiirustusten mukaan. Asemaa laajennettiin 1873-1874 sekä 1915.

Pulsan asemapäällikön talo tuhoutui 1990-luvulla tulipalossa. Pulsan asemakylän kunnostuksen sen historisiallisia ominaispiirteitä vaalien käynnisti Pro Pulsa -yhdistys.
Rakennuksissa toimi kaksi vuosikymmentä hoitokoti, minkä päätyttyä alueen käyttö ja palvelutarjonta jatkuu yksityisomistuksessa.
 
Lisätietoa
Lauri Putkonen, Lappeenranta, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet. Etelä-Karjalan museon julkaisut n:o 3 1977.

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-1987.

Anu Talka, Pia Puntanen, Linnoitus ja kaupunki: Lappeenrannan historia 1812-1917. Lappeenrannan kaupunki 2005.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Pulsan rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017
Pulsan rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017.
Pulsan rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017
Pulsan rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017.
Pulsan rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017
Pulsan rautatieasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009