 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Loviisa | Uusimaa | |
Sarvilahden kartano ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sarvilahden kartano ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitsevat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano.
Kolmikerroksisen hollantilaista klassismia kuvastavan kartanon päärakennuksen muurarimestarina ja mahdollisesti suunnittelijana on Lorentz Creutzin toimeksiannosta toiminut viipurilainen Achatius Groneberg. Kuutiomaisen rakennuksen runko jakautuu kahdella poikittaisella sydänseinällä keskeishallitilaksi ja sen molemmin puolin erikokoisiksi huonesarjoiksi. Kolmanteen kerrokseen on sisustettu juhlasali ja edustavimmat vierashuoneet. Identtiset, säterikattoiset sivurakennukset sekä porttirakennuksina toimivat tiiliset 1850-luvulla rakennetut talli ja viljamakasiini täydentävät barokkipihan symmetristä sommitelmaa. Läntisessä, todennäköisesti 1600-luvun sivurakennuksessa on säilynyt karoliiniselta ajalta peräisin oleva säterikatto. Toinen sivurakennuksista on korvattu 1880 palon jälkeen uudella. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kauempana päärakennuksesta. Kartanon puutarhan vanhimmat osat ovat luultavasti päärakennuksen rakentamisajalta. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä levittäytyvä maisemapuisto on peräisin 1850-luvulta. Myös pitkät puukujanteet on istutettu 1800-luvulla. Päärakennuksen ja sivurakennusten välisen geometrisesti järjestetyn muotopuutarhan hahmo on Paul Olssonin suunnittelema 1930-luvulla. Kartanon päärakennuksen takana olevassa metsikössä patolammen äärellä on jäljellä kartanon vanha mylly. Kartanokeskusta ympäröi keskiajalta periytyvän Suuren rantatien eteläpuolinen laaja viljelymaisema. Strömslandetissa sijaitsevat Hormnäs, Bagarböle, Grevböle, Ströms, Tjuvö ja Lappnor ovat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhoja lampuotikyliä. Erityisen hyvin vanhaa kylärakennetta kuvastaa rakenteensa ja vanhan rakennuskantansa lähes muuttumatta säilyttänyt Ströms, jonka kolme taloa sijaitsevat edelleen hyvin tiiviisti tien itäpuolella olevalla loivalla mäellä. Kartanon maiden jakamisen tuloksena 1910-luvun alussa syntynyt Norr-Sarvlax sijoittuu kartanon pohjoispuolelle. Norr-Sarvlaxin rakennuskantaan kuuluu kivisen päärakennuksen lisäksi työväenasuinrakennuksia, tiilinen viljamakasiini ja kartanolle johtavan tien varressa oleva Putgårdenin kaksikerroksinen talo. |
||
| Historia | ||
| Sarvilahden rälssitilan maita ovat hallinneet 1400-luvulta alkaen maan ylhäisaatelistoon kuuluvat Creutz-, von Morian- ja von Born-suvut, kunnes kartano 1956 siirtyi testamentilla Svenska Litteratursällskapetin omistukseen.
Lorenz Creutz vanhempi loi Sarvilahden kartanosta todellisen suurtilan ostamalla ja yhdistämällä suuren joukon lähiseudun tiloja. Kartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1672. Päärakennus vaurioitui sekä isonvihan (1713-1721) että pikkuvihan (1742-1743) aikana. Päärakennusta kunnostettiin sotien jälkeen ja mm. muutamat kattomaalaukset maalattiin tässä korjausvaiheessa. Päärakennukseen tarttui tuli sivurakennuksen tuhonneesta tulipalosta vuonna 1880. Tulipalossa tuhoutuivat kartanon säterikatto ja kolmas kerros. Kartano kunnostettiin arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnitelmien mukaan, säterikatto korvattiin aumakatolla ja julkisivuun avattiin uusi ikkuna-akselisto. Palanut sivurakennus rekonstruoitiin 1600-luvun asuunsa. Vuonna 1934 tehdyssä, Hilding Ekelundin suunnittelemassa restauroinnissa palautettiin päärakennukseen 1600-luvun tyylinen säterikatto. Norr-Sarvlaxin kartano syntyi 1900-luvun alussa Sarvilahden omistajan Viktor Magnus von Bornin jakaessa kartanon maita kahdeksan lapsensa kesken. |
||
| Lisätietoa | ||
| P.O. von Törne, Sarvlax. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.
Ragna Ahlbeck, Gods och herresäten i Finland. 1946. Olle Siren, Sarvlax. Gårdshushållningen och gårdssamhället från 1600-talet till 1900-talet. Folklivstudier XII. SLS. Lovisa 1980. Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. Ars. Suomen taide 2. 1988. C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993. Ranja Hautamäki, Historiallisten puutarhojen ja puistojen inventointi. Museovirasto 1996. Selja Flink, Pernajan eteläosien rakennusinventointi 1996. Pernajan kunta 1997. Olle Sirén, Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle. Pernajan kunta 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; talousrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Sarvilahden kartanon päärakennus. Soile Tirilä . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU