 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hanko | Uusimaa | |
Hangon Itäsatama |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hangon Itäsatama | ||
| Kuvaus | ||
| Hangon Itäsatama on yksi Suomenlahden merkittävimmistä huvivenesatamista.
Itäsatama laitureineen ja makasiineineen on rakennettu 1800-luvun lopulla suojaiseen Itälahden (Östra Viken) poukamaan Hangon kaupungin perustamisen aikoihin. Punaiset, yhtä lukuunottamatta puurakenteiset satamamakasiinit rajaavat Itäsataman pohjoisrantaa. 14 alueella alunperin sijainneesta 19:sta satamamakasiinista on säilynyt. Vaalea, kaartuvalinjainen Hangö Segelförening rf:n funkispaviljonki 1930-luvulta on tärkeä osa satamamaisemaa, jota kaupungin perustamisen ajoilta olevat puutalokorttelit rajaavat satama-alueen koilliskulmalla. Länsirannalla oleva Oy Granit Ab:n entinen kivihiomo on ollut yksi Suomen kiviteollisuuden merkittävimmistä edustajista. |
||
| Historia | ||
| Ennen Hangon kaupungin perustamista 1874 Itälahden rannalla sijaitsi pieni kalasatama. Itäsatama rakennettiin kaupunkilaisten tarpeisiin ulkomaansataman rinnalle heti kaupungin perustamisen jälkeen. Toteutuneen suunnitelman laati 1875 ratainsinööri P.E. Böcker. Rantamakasiinit sijoitettiin kahteen suoraan riviin ja joka kolmannen väliin jätettiin palokuja. Rivien väliin jääneelle Makasiininkadullle vedettiin ratakiskot. Valtio rakennutti Telakanniemen, nykyisen Tehtaanniemen (Varsudden, nyk. Fabriksuuden) laitaan 1879 laiturin Böckerin suunnitelman mukaan ja venesataman 1880.
Hangö Segelförening rf:n paviljonki valmistui 1938. Paviljongin suunnitteli arkkitehti Bertel Liljeqvist ja sen rakentaminen toteutettiin osittain alueen yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla. Rantakadun puutalokorttelit olivat jo kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa 1874 ja 1878 asemakaavassa ja pääosa asuintaloista on rakennettu samoihin aikoihin. Nykyisen sataman länsipuolella sijaitsevasta Kuningatarvuorelta (Drottningberget) hakattiin kiveä 1700-luvun lopulla Hangon linnoituksen tarpeisiin ja myöhemmin katu- ja rakennuskiveä mm. satamalaitteiden tarpeisiin. Hangon edustalla kolmella saarella sijainneet Hangon 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun linnoitukset tuhottiin räjäyttämällä ja purettiin lopullisesti Krimin sodan aikana. Kuningatarvuorelta purettiin kaikki tuonaikaiset noin 60 rakennusta. Vuonna 1886 perustetusta Ab Granitista tuli alansa johtava yritys Suomessa. Yhtiö perustettiin lähinnä tyydyttämään pääkaupungin kasvanutta rakennustarpeiden kysyntää. Toisen maailmansodan jälkeen tiloissa toimi Suomen Väriteollisuus Oy. Tilat kunnostettiin 1980-1982 puolustusministeriön käyttöön, jonka hallinnassa rakennukset olivat vuoden 2002 loppuun saakka. Itäsataman kivihiomon vanhimman eli keskiosan suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Rakennusta on jatkettu tiiliosilla 1903 ja 1928. |
||
| Lisätietoa | ||
| Birger Brunila, Förslag till utvidgning av Hangö stadsplan Arkitekten IV/1917.
Raino Aaltonen, Hangon vanha linnoitus. Hanko 1969. Birger Boström, Kaupunki syntyvaiheissaan. Kymmenen lukua Hankoa. Hanko 1973. Hans E. Österlund, Kylpyläkaupunki ja purjehduskeskus. Kymmenen lukua Hankoa. Hanko 1973. Tiina Lehto, Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Hangon museon julkaisusarja n:o 8. Tammisaari 1989. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993. Birgitta Ekström-Söderlund ja Marketta Wall, Alussa oli satama. Hangon satama 1873-2001. Hangon museon julkaisusarja n:o 20. Tammisaari 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; muu kulttuurirakennus; muu teollisuusrakennus; satama; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Hangon Itäsatama. Hannu Vallas 2007. |
Itäsatamaa. Museovirasto Museiverket 2017. |
Itäsataman makasiineja. Museovirasto Museiverket 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU