Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Hanko Uusimaa

Hangon Länsisatama

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hangon Länsisatama
Kuvaus
Hangon Länsisatama Hankoniemen kärjessä on Suomen ensimmäinen ympärivuotinen ulkomaanliikenteen vientisatama. Satamaa on rakennettu 1870-luvun alusta alkaen useassa vaiheessa ja sen nykyinen perusilme on peräisin pääasiassa 1910-lukua edeltävältä ajalta.

Sataman merkittävimmät rakenteet ovat laituri, aallonmurtajana toimiva lohkokivimuuri sekä Gustaf Nyströmin suunnittelema teräsbetoninen, graniitilla vuorattu voimakasiini. 1920-luvun satamakonttoriin eli ns. Englannin makasiiniin liittyy pitkä ja kaareva makasiiniosa lastauslaitureineen. Makasiinin on yhdistänyt laituriin betoninen ylikulkusilta. Lisäksi satama-alueella sijaitsevat rautatiehen liittyvät tiilirakenteinen entinen konepaja ja korjaushalli lähellä 1959 valmistunutta rautatien ylittävää siltaa. Rautatie ja satama ovat muodostaneet 1870-luvulla taustan Hangon kaupungin perustamiselle. Satamaa on uudistettu ja laajennettu.
 
Historia
Höyrylaivaliikenteen kehittyessä Hangon Länsisatamaan rakennettiin Suomen ensimmäinen ympärivuotinen vientisatama. Satamaan johtava Hangon - Hyvinkään rautatie rakennettiin 1872-1873 ja sataman yhteyteen muotoutui suurehko ratapiha- ja asema-alue.

Ratapihan lounaispuolelle valmistui aallonmurtaja ja laituri 1873 sekä lohkokivimuuri 1903-1908. Aallonmurtajaa ja laituria pidennettiin 1890-luvun vaihteessa. Sataman itäpäähän rakennettiin 1890-luvulla tulli- ja pakkahuone, ns. Saksan makasiini, joka purettiin myöhemmin. Vaunujen korjaushalli rakennettiin satama-alueelle 1892. Tärkeimmän vientituotteen voin varastoimiseksi rakennettiin 1908-1909 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema voimakasiini. Rakennus tuhoutui osittain ensimmäisen maailmasodan aikana, mutta se rakennettiin alkuperäisten piirustusten mukaan uudestaan 1918-1923. Satamakonttori valmistui 1923 ensimmäisessä maailmansodassa tuhoutuneen puisen makasiinin paikalle. Sataman pohjoissivulla sijaitseva Nuottasaari yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen 1924-1929.
 
Lisätietoa
Lars Christer Johans, "Neljä lehteä sataman historaa." Kymmenen lukua Hankoa. Hanko 1973.

Reino Kero, Migration from Finland to North America in the years between the United States Civil War and the first World War. Vammala 1974.

Tiina Lehto, Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Hangon museon julkaisusarja n:o 8. Tammisaari 1989.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Birgitta Ekström-Söderlund, Marketta Walli, Alussa oli satama. Hangon satama 1873-2001. Hangon museon julkaisusarja n:o 20. Tammisaari 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; satama;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Länsisatama. Museovirasto Museiverket 2017
Länsisatama. Museovirasto Museiverket 2017.
Hangon länsisatama. Hilkka Högström 2009
Hangon länsisatama. Hilkka Högström 2009.
Voimakasiini Hangon Länsisatamassa. Mikko Härö 2007
Voimakasiini Hangon Länsisatamassa. Mikko Härö 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009