Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Hanko Uusimaa

Oy Forcit Ab:n tehdasalue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Oy Forcit Ab:n tehdasalue
Kuvaus
Oy Forcit Ab:n teollisuusalue liittyy Hangon varhaiseen teollisuushistoriaan ja sillä on merkitystä Suomen räjähdysaineteollisuuden kehityksessä.

Räjähdysainetehdas sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla noin 7 km kaupungista pohjoiseen harvaan asutulla alueella, hyvien rautatieyhteyksien varrella, Hangon ja Lappohjan satamien läheisyydessä. Hanko-Hyvinkään radalta poikkeaa tehdasalueelle ns. dynamiittivaihde.

Tehtaan tuotantoalue jakautuu kolmeen pääosaan. Konttori-, laboratorio- yms. rakennukset muodostavat oman ryhmänsä. Tuotantolinja muodostuu kolmesta peräkkäisestä rannan suuntaisesta rakennusrivistä, jonka rakennuskanta on peräisin 1920-1930-luvuilta. Hieman sivussa on varastoalue. Useimmat tuotanto- ja varastorakennukset on suojattu maavalleilla ja sijoitettu pieniksi yksiköksi erilleen toisistaan. Useimmat rakennuksista on muurattu Tvärminnen kalkkihiekkatiilestä, mikä antaa alueelle omaleimaisen ja yhtenäisen ilmeen.

Tehtaan maamerkkinä on tehdasalueelle johtavan suoran tien päässä sijaitsevan konttorirakennuksen korotettu torni, joka on aikaisemmin toiminut vesitornina, mutta joka on sittemmin muutettu kokonaan toimistotiloiksi. Tehtaan varastoalue sijaitsee tuotantolinjojen pohjois-koillispuolella ja sen rakennukset on hajautettu ja suojattu maavalleilla. Useimmat varastorakennukset ovat matalia, satulakattoisia, puurakenteisia ja vaakavuorattuja.

Tehtaan asuntoalueet on rakennettu Björknäsin ja Furunäsin niemille. Björknäsin kärkeen 1883 rakennettu asuinrakennus toimii nykyään tehtaan vieraiden majoituspaikkana ja Furunäsin niemen kärkeen 1902 rakennettu tehtaan johtajan yksityishuvila on tehtaan omistuksessa. Tehtaalta Furunäsiin johtavan tien varressa on asuinrakennuksia vuosilta 1898 ja 1902 sekä kalkkihiekkatiilisiä taloja 1930-luvulta. Tien toisella puolella on kalkkihiekkatiilistä 1939 valmistunut tehtaan paloasema.
 
Historia
Alfred Nobelin kehitettyä 1860-luvulla dynamiitin ja räjäytyssytyttimet ryhdyttiin Suomessakin suunnittelemaan alan teollisuutta. Vuonna 1893 perustettiin Suomen Forsiitti Dynamiitti Osakeyhtiö Finska Forcit Dynamit Aktiebolaget belgialaisen Compagnie de la Forcit Dynamit:n ohjauksessa. Tehtaan sijoituspaikan valintaan vaikuttivat turvallisuustekijät ja liikenneyhteydet.

Tehtaan laajentaminen aloitettiin 1920 ja se jatkui 1930-luvun lopulle. Pääosa rakennuksista rakennettiin Tvärminnen kalkkihiekkatiilistä. 1920-luvulla rakennettiin työpajoja, voimakeskus ja tuotantorakennuksia sekä lisääntynyttä henkilökuntaa varten myös työväen asuinalueet Björknäsin ja Furunäsin niemille. 1930-luvulla rakennettiin uusia tuotantorakennuksia ja varastojen määrä nousi talvisodan alkuun mennessä kolmeentoista. Toimisto- ja konepajarakennus, jonka torni on korotettu vesitorniksi, rakennettiin 1938-1939.

Vuosina 1940-1941 neuvostoliittolaiset käyttivät aluetta sotilasmajoitukseen.
 
Lisätietoa
Vilhelm Westman, Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiö 1893-1943. Hanko 1943.

Hans E. Österlund, Teollistunut kaupunki. Kymmenen lukua Hankoa. Hanko 1973.

Tiina Lehto, Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Hangon museon julkaisusarja n:o 8. Tammisaari 1989.
 
kohteeseen sisältyy:  muu teollisuusrakennus; muu tuotantorakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Konttorirakennus tehdasalueelle johtavan tien päässä. Museovirasto / Museiverket 2018
Konttorirakennus tehdasalueelle johtavan tien päässä. Museovirasto / Museiverket 2018.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009