 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Tammisaaren vanha kaupunki ja satama |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tammisaaren vanha kaupunki ja satama | ||
| Kuvaus | ||
| Tammisaari on Suomen ensimmäinen keskiajan jälkeen perustettu kaupunki. Tammisaaren kaupunkirakenteen vanhin osa kirkon ja Ison Kirkkokadun ympäristössä periytyy katulinjoineen ja tonttijakoineen 1550-luvulta ja edustaa tiettävästi Suomen vanhinta säilynyttä suunnitelmallisesti rakentunutta kaupunkikokonaisuutta. Tammisaari on keskiaikaisen Porvoon lisäksi ainoa kaupunki, jonka asemakaavaa ei 1600-luvulla muutettu säännölliseksi ruutukaavaksi.
Kaupungin vanhin asuttu alue sijaitsee nykyisen torin etelä- ja länsipuolella ja kirkon ympärillä. Kaupungin vanhin pääkatu, kirkon eteläpuolitse kulkeva Iso Kirkkokatu, johtaa korkeammalla sijaitsevalle raatihuoneen torille. Isoa Kirkkokatua ja muita torille johtavia pääkatuja, Sepänkatua ja Kustaa Vaasan katua, risteävät kapeat poikittaiset sivukujat. Kadulta toiselle ulottuvat tontit ovat yleensä pitkiä ja kapeita. Porvaristonttien päärakennukset sijaitsevat pääkatujen varsilla, kapeat sivukadut ovat joko ulkorakennusten tai lauta-aitojen reunustamia. Raatihuoneentoria reunustavat eri-ikäiset julkiset ja kaupalliset rakennukset, joista kaupungintalo on rakennettu uusrenessanssin tyyliin. Barckenin niemen puinen rakennuskanta on peräisin 1700-luvun loppupuolelta ja 1800-luvulta. Kaupunkipalosta 1821 huolimatta kaupungin rakenne on säilynyt lähes muuttumattomana. Kirkko on uusittu palon jälkeen uusklassiseen tyyliin ja sen läntinen torni toimii vanhan kaupungin maamerkkinä. Asuinrakennuksia, ulkorakennuksia sekä pihapiirejä on vanhassa kaupungissa jo vuosikymmeniä kunnostettu ja korjattu huolella. Koko vanhan kaupungin alueelle on ominaista huoliteltu ympäristö, jonka omaleimaisuus ja paikallisuus ovat vahvasti säilyneet. Kaupungin 1550-luvun perustamisvaiheeseen liittyvästä linnan rakentamisesta ovat säilyneet perustukset, jotka ovat osa Linnanmäen puistoaluetta. Käsityöläisten ja merimiesten perinteiset tontit sijaitsevat sen ympärillä nykyisen pienvenesataman tuntumassa. Entisten rantatonttien takapihat ovat maankohoamisen ja rantojen täytön myötä muuttuneet bulevardimaiseksi ranta-alueeksi. Rantapuiston laidalle rakennettu Motelli Marine on esimerkki historialliseen kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan erinomaisesti sovitetusta modernista arkkitehtuurista. Ranta-alueen maamerkkinä on merellinen, laiturialueen kärkeen rakennettu Knipanin ravintola. |
||
| Historia | ||
| Tammisaari sai kaupunkioikeudet 1546 Kustaa Vaasan päätöksellä. Perustamispäätökseen liittyi tavoite Suomen kaupunkilaitoksen painopisteen siirtämisestä etelärannikolle. Tarkoitus oli ulkomaankaupan johtaminen Tallinnan ohi.
Tammisaarelaiset määrättiin muuttamaan 1550 perustettuun Helsinkiin. Koska Helsinki epäonnistui kaappaamaan Suomenlahden kaupan, saivat tammisaarelaiset muuttaa takaisin kaupunkiinsa. Uudelleen elpyneeseen Tammisaareen ryhdyttiin 1557 rakentamaan ns. kuninkaankartanoa ja pohjoispuolen mäelle linnaa. Linnan rakentaminen jäi kesken. Kirkkoa ja Isoa Kirkkokatua reunustavat korttelit syntyivät 1556-1557. Tammisaarta koetteli 1821 kaupunkipalo, joka tuhosi kirkon ympäristöä. Palon jälkeisestä uudesta asemakaavasta toteutui porvariston vastustuksen vuoksi vain Ison ja Pikku Kirkkokadun levittäminen nykyistä vastaaviksi. Palossa tuhoutunut 1600-luvun harmaakivikirkko jälleenrakennettiin arkkitehti Charles Bassin suunnitelmien mukaan ja sen rakentamisen myötä pääkadun varteen syntyi myös kirkkoaukio. Raatihuoneentorin varrella sijaitseva 1880-luvulla rakennettu arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema kaupungintalo rakennettiin yksityistaloksi. Se muutettiin nykyiseen asuunsa arkkitehti Th. Höijerin piirustusten mukaan 1898. Vanhan kaupungin alue sai ensimmäisen suojelukaavan jo 1959. Suojelumääräyksiä tarkennettiin arkkitehti Tore Tallqvistin vuoden 1987 asemakaavassa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
A.W. Rancken, Ingå kyrka, Vördade minnen i nyländsk bygd. Ekenäs 1950. Helge Nyman, Altartavlan i Ekenäs kyrka. Ekenäs 1980. Tore Tallqvist, Gamla Stan i Ekenäs. Råd och riktlinjer för byggnadsvård. Ekenäs 1982. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. Elisa El Harouny et al., Suomalaisia puukaupunkeja. Tammisaari. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1995. Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartaografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997. Teemu Mökkönen, Tammisaaren kaupunkiarkeologinen inventointi 2002. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; kaupungintalo; kirkko; muinaisjäännös; piensatama; pihapiiri; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Tammisaaren kirkon torni on vanhan kaupungin maamerkki. Museovirasto / Museiverket 2018. |
Vanhan kaupungin Sepänkatua. Museovirasto / Museiverket 2018. |
Ranta-alueella on ravintola Knipan. Museovirasto / Museiverket 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU