 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit | ||
| Kuvaus | ||
| Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit muodostavat poikkeuksellisen monipuolisen koululaitoksen historiaan ja eri aikakausien oppilaitosarkkitehtuuriin liittyvän kokonaisuuden. Tammissaaren seminaari on yksi 1800-luvun lopun opettajaseminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia.
Puistomainen seminaarin alue on entisen Tammisaaren latokartanon alueella vanhan kaupungin ulkopuolella. 1870-luvulla perustetun naisseminaarin ulkoasultaan hyvin säilyneisiin rakennuksiin kuuluvat latokartanon aikaiset 1600- ja 1700-lukujen päärakennukset sekä 1870-1900 rakennetut seminaarirakennukset, jotka edustavat ajan tyypillistä oppilaitosarkkitehtuuria. Vanhimpien rakennusten rinnalla on myös nuoria koulurakennuksia. Alueen väljä puisto kaartelevine hiekkakäytävineen periytyy osin jo latokartanon ajalta. Latokartanon rapattu yksikerroksinen entinen päärakennus on mahdollisesti Tammisaaren vanhin ei-kirkollinen rakennus ja peräisin 1600-luvulta. Latokartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on valmistunut 1780-luvulla. Sen julkisivujen asu on lähinnä 1800-luvun keskivaiheilta. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Axel Hampus Dalströmin suunnittelema koristeellinen, aumakattoinen, hirsinen seminaarirakennus keskikäytävineen ja symmetrisine tilaratkaisuineen edustaa opettajaseminaarien ensimmäistä rakennuskautta 1870-luvulla. Päärakennusta jatkettiin voimistelusalilla eteläpäästä 1900. Näiden lisäksi vanhinta ja hyvin säilynyttä ja tasokasta laitosarkkitehtuuria ovat johtajan asunto ja seminaarin ruokala Höijerinkadun päätteenä. Tammisaaren koulukorttelit seminaarialueesta länteen muodostavat kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti tärkeän koulurakennusten kokonaisuuden bulevardimaisen Raaseporintien molemmin puolin. Kouluista vanhin, ala-alkeiskoulu vuodelta 1841, on aumakattoinen empirerakennus. Sen vieressä on toinen empirerakennus, lääninarkkitehti Jean Wiikin 1850 suunnittelema alkeis- ja reaalikoulu. Sitä on laajennettu vinkkelitaloksi reaalikoulun tarpeisiin lääninarkkitehti Constantin Kiseleffin piirustusten mukaan 1878. Seuraavana on seminaarin harjoituskoulun vanhin pääosa, yksikerroksinen hirsirakennus vuodelta 1884 Axel Hampus Dalströmin suunnittelemana. Sitä vastapäätä on kansakoulu vuodelta 1879 lääninarkkitehti Kiseleffin suunnitelmien mukaan. Kansakoulua on laajennettu arkkitehti Theodor Höijerin piirustusten mukaisesti 1898, jolloin rakennus sai yhden luokan kokoiset siivet kulmiinsa. Vanhan koulukeskuksen tuntumassa, sen eteläpuolella, on rapattu, sokkelistaan liuskekivetty arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema 1953 valmistunut kansakoulu. Aikakaudelleen tyypillinen koulurakennus on alkujaan ollut kaupungin kansakoulun ja seminaarin harjoituskoulun yhteishanke 1800-luvun koulujen tilapulan ratkaisemiseksi. |
||
| Historia | ||
| Tammisaareen kouluperinteet ulottuvat vuoteen 1603, jolloin kaupunkiin perustettiin pedagogio, suurvalta-ajan kolmiportaisen koulujärjestelmän alin aste.
Vanhan sisääntulotien, nykyisen Raaseporintien varteen rakennettiin 1840-1900 ala-alkeiskoulu, alkeis- ja reaalikoulu, kansakoulu ja seminaarin harjoituskoulu sekä niihin liittyvät asuinrakennukset, kuten harjoituskoulun johtajattaren asuintalo 1885. Tammisaareen perustettiin seminaari 1873 sen jälkeen kun oli päätetty laajentaa opettajien koulutusta myös ruotsinkielisillä seminaareilla. Toinen ruotsinkielinen seminaari perustettiin Uusikaarlepyyhyn. Ensimmäinen opettajia kouluttava seminaari oli perustettu Jyväskylään 1863. Tammisaaren kaupunki päätti 1867 luovuttaa hallussaan vuodesta 1837 olleen Tammisaaren latokartanon alueen seminaaria varten. Päärakennus 1780-luvulta toimi aluksi internaattina ja toinen, kivirakenteinen asuinrakennus, josta ainakin osa voi olla jo 1680-luvulta, toimi ruokalana. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdit suunnittelivat uusia seminaarirakennuksia, joista päärakennus ja johtajan asunto valmistuivat 1873. Voimistelusali seminaarirakennuksen jatkeeksi valmistui 1900, kuten ruokalakin silloisen seminaarialueen länsireunalle, suunnittelijoina arkkitehdit Decker, Gripenberg ja Th. Granstedt. Seminaari lakkautettiin 1974. Seminaarialueelle rakennettiin tiilisiä koulurakennuksia 1950-1970-luvuilla sekä lukio 1980-luvulla. Seminaarin harjoituskoulun rakentaminen liittyi seminaarin perustamiseen. Tytöille tarkoitettu kansakoulu aloitti työnsä uudessa hirsitalossa 1879 muiden nykyisen Raaseporintien koulukorttelin rakennusten yhteydessä, seminaarialueen ulkopuolella. Voimistelu- ja juhlasiipi valmistui 1885 ja 1900-luvun alun laajennuksetkin suunniteltiin ylihallituksessa arkkitehtina Sebastian Gripenberg. Vanhojen 1800-luvun koulujen lähiympäristöön rakennettiin sotien jälkeen uusia kouluja. Kaupungin kansakoulu ja seminaarin harjoituskoulu, eli kaupungin ja valtion yhteishanke, rakennettiin Åsenin eteläpuolelle H:n muotoiseksi ja aiempia koulurakennuksia huomattavasti kookkaammaksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Gustaf F. Lönnbeck, Uno Cygnaeus, Suomen kansakoulun isä. Helsinki 1910.
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia I-IV. Turku 1949. Gunborg Collin, Gynlög Dahl och Marta Helena Flinck, 100 årig övningsskola Ekenäs seminariums folkskola 1873-1973. Ekenäs 1973. Henrik Lilius, Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa. Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden ajan alkuun. SMYA 83. Vammala 1982. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; oppilaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Tammisaaren seminaarin päärakennus. Mikko Härö 2007. |
Tammisaaren seminaarin päärakennus vasemmalla, keskellä latokartanon vanhempi päärakennus. Mikko Härö 2007. |
Jean Wiikin suunnittelema alkeis- ja reaalikoulu Tammisaaren koulukorttelissa. Mikko Härö 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU