 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Dragsvikin kasarmit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Dragsvikin kasarmit | ||
| Kuvaus | ||
| Dragsvikin kasarmialue on merkittävimpiä 1910-luvun kasarmialueitamme, missä venäläisten suunnittelijoiden alkuperäiset asemakaavalliset ja arkkitehtoniset tavoitteet ovat säilyneet hyvin.
Venäjän koko keisarikuntaan ulottuneen sotilasrakennushankkeen osana syntyneen Dragsvikin kasarmialue koostuu lähes kolmestakymmenestä punatiilisestä, useimmiten kaksikerroksisesta tiilikasarmista. Ne on pääosin ryhmitelty kolmen rannan suuntaisen kadun varrelle. Kasarmit edustavat samaa venäläistä kasarmiarkkitehtuuria kuin esimerkiksi Riihimäen kasarmi ja Hennala Lahdessa. Ne ovat rappaamattomia ja hammasfriisein ja koristeellisin päädyin varustettuja. Rakennuskanta on pääosin alkuperäistä vastaavassa käytössä. Kasarmialueeseen liittyy siitä 1920-luvulla erotettu Tammiharjun sairaalan alue, jossa on parikymmentä 1910-1970-luvun rakennusta. Vanhimmat ovat entisiä tiilisiä kasarmirakennuksia. Kolmikerroksinen piirimielisairaalan päärakennus on arkkitehti Axel Mörnen 1920-luvun lopulla suunnittelemasta rakennusvaiheesta. Henkilökunnan asuntoja alueelle on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla. Sairaala on edelleen toiminnassa. |
||
| Historia | ||
| Dragsvikin kasarmien rakentaminen 1910-luvulla liittyi Venäjän keisarikunnan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä toimeenpanemaan sotilasrakennushankkeeseen, jonka tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilikasarmia ja meri- ja maalinnoitusketju. Joukkojenkeskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja mm. turvaamaan rautatieyhteydet viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi.
Tammisaareen, strategisesti merkittävän Hankoniemen läheisyyteen sijoitettavien joukkojen kasarmia varten pakkolunastettiin maa-alue kaupungilta 1910. Alueen itäpäässä oli 1600-luvun lopussa muodostetun Uudenmaan jalkaväkirykmentin Karjaan komppanian päällikön virkatalo. Puustellin asuinrakennus rakennettiin 1802-1803. Kasarmin peruskivi laskettiin 1911 ja rakentamisen päävaihe jatkui vuoden 1912 loppupuolelle. Varuskuntaan sijoitettiin tarkka-ampujarykmentti ja tykistöä. Kasarmialueella oli 1918-1919 yksi maan suurimmista vankileireistä, minkä jälkeen perustettu pakkotyölaitos toimi 1930-luvun loppuun. Vankila-alueen itäisimmässä osassa toimi alkoholistiparantola vuodesta 1938. Toisen maailmansodan aikana alue oli aluksi poliittisten vankien leirinä. Välirauhansopimuksen 1940 perusteella osa Hankoniemi läheisine saarineen vuokrattiin Neuvostoliitolle, minkä jälkeen Dragsvik siirtyi takaisin puolustusvoimille. Sodan jälkeen alueella on toiminut ruotsinkielisiä joukko-osastoja. Kasarmialueen länsiosa, tykistön alue, erotettiin sairaalaksi 1921 ja Tammiharjun piirimielisairaalan toiminta alkoi 1924. Kymmenkunta kasarmia kunnostettiin sairaalakäyttöön arkkitehti E.A. Kranckin suunnitelmien mukaan. Päärakennus valmistui 1930. Sairaalan käyttöön valmistui asuinrakennuksia 1940-1950-luvuilla, hallintorakennus 1950-luvulla sekä huoltorakennuksia 1970-luvulta. Kohteen ulkopuolella idässä on vanhan kapteenin virkatalon lisäksi sotien jälkeen rakennettuja puolustusvoimien asuinrakennuksia, joihin lukeutuvat arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemiin tyyppipiirustustuksin toteutetut rakennukset 1950-luvulta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Dragsvik-kasärnernas historia I-III. Fanbäraren 1963:2-4.
Johannes Cederlöf, Ekenäs stads historia III. Ekenäs 1964. J.D. Konttinen, Tammisaaren pakkotyölaitoksesta. Vankeinhoito 1967, 87-93. Jaakko Paavolainen, Vankileirit Suomessa 1918. Helsinki 1971. Timo Lehtonen, Hertta Rovio, Dragsvikin varuskuntakirkot (Vaienneet kellot VII). Uskon viesti 1984:7. Henrik Cederlöf, Ekenäs stads historia IV. Ekenäs 1993. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. Sirpa Haila, Venäläinen rationaalisuus: 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä. Helsinki 1996. |
||
| kohteeseen sisältyy: kasarmi; sairaala, parantola; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Dragsvikin kasarmialue. Hannu Vallas 1998. |
Kolmikerroksinen kasarmirakennus Dragsvikissa. Ulla-Riitta Kauppi 1994. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU