Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Raasepori Uusimaa

Raaseporin linna

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Raaseporin linna
Kuvaus
Raaseporin linna on toiminut 1370-luvulta 1550-luvulle läntisen Uudenmaan sotilaallisena ja hallinnollisena keskuksena. Linnan tehtävänä on ollut maakunnan hallinnon ohella Suomenlahden merenkulun ja kaupan valvonta. Itäisen Uudenmaan hallinnollisena keskuksena on toiminut samaan aikaan Porvoo.

Raaseporin linna on rakennettu Karjaalle johtavan vesireitin varrella olevalle saarelle. Linna sijaitsee nykyään Snappertunan-Fagervikin jokilaakson etelälaidassa, Raaseporinjoen mutkassa. Linnanraunio on korkean silokallion päällä ja reunoilla. Linnan itäpuolella on luultavasti ollut kauppapaikka.

Linnan varhaisvaiheista on vähän tietoja. Kalliosaarta kiertänyt luonnonmuotoja noudattanut kehämuuri saattaa olla peräisin 1300-luvun lopulta. Alkuperäiseen kivilinnaan on liitetty 1400-luvun kuluessa kaksi esilinnaa ja suuri pyöreä torni.
 
Historia
Raaseporin linna mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1378. Linnan rakentaminen on mahdollisesti aloitettu 1370-luvun keskivaiheilla. Kehämuuriin liittyivät pohjois- ja lounaispäässä tornit. Toisessa, 1400-luvun rakennusvaiheessa, päälinnaan luotiin suorakulmainen linnanpiha rakentamalla sen itä- ja länsisivulle huonesarjat. Kehämuuri korotettiin kaksinkertaiseksi ja verhottiin tiilellä. Kolmannessa vaiheessa, todennäköisesti 1470-luvulta alkaen, rakennettiin pyöreä torni. Linna ympäröitiin viimeistään 1400-luvun alkupuolella vedenalaisella paaluvarustuksella, jonka tarkoituksena oli estää laivojen pääsy linnan muurien edustalle.

Kuningas Kustaa Vaasa piti Raaseporin linnan sijaintia huonona ja määräsi linnaläänin keskuspaikaksi Tammisaaren 1528. Linna hylättiin lopullisesti 1550-luvulla Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen.

Linnanraunion korjaustyöt aloitettiin 1890. Linnaa pidettiin vuoden 1883 muinaismuistoasetuksen mukaisena muinaisjäännöksenä ja arvokkaana turistikohteena. Restaurointi- ja rekonstruktiotöitä on tehty useassa vaiheessa, mm. 1930- ja 1960-luvulla. 1970-luvun jälkeen linnan korjauksissa on keskitytty rakennusten suojaamiseen ja linnan historian havainnollistamiseen.
 
Lisätietoa
Knut Drake, Raseborgs ruiner. Vägledning utgiven av Raseborgs Gille rf. Ekenäs 1959.

Kastelholma - Kuusisto - Raasepori. Helsinki 1972.

Knut Drake, Raseborg: gråstensmurarna berättar sin historia. Ekenäs 1991.

C.J. Gardberg, P.O. Welin, Finlands medeltida borgar. Esbo 1993.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.

Henrik Ekberg, I borgens skugga. Västnyland från forntid till nutid. Västnyländska kultursamfundets skrifter nr 7 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Raaseporin linna. Akinmamnika 2017
Raaseporin linna. Akinmamnika 2017.
Linnan pohjakerros. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Akinmamnika 2017
Linnan pohjakerros. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Akinmamnika 2017.
Raaseporin linna. Hannu Vallas 2000
Raaseporin linna. Hannu Vallas 2000.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009