 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Snappertunan kirkonkylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Snappertunan kirkonkylä | ||
| Kuvaus | ||
| Snappertunan kirkonkylän Raaseporinjoen laaksoa reunustavan kumpuilevan maiseman keskipisteenä oleva kirkko kuuluu maamme vanhimpiin ristikirkkoihin ja kirkonmäki pappiloineen on parhaiten säilyneitä kirkollisia ympäristöjä Suomessa. Snappertunan kirkonkylän maisema ja rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin 1900-luvun alun asussa.
Joen varressa Raaseporin linnasta yläjuoksulle päin oleva kirkonkylä on rakentunut usealle mäenkumpareelle, korkeimmalla kohdalla sijaitsevan 1680-luvulla rakennetun kappelikirkon ympärille. Kirkon ja tapulin lisäksi kirkonkylän rakennuskanta muodostuu pappilan 1800-luvun rakennuksista, laina- ja pitäjänmakasiineista, pitäjäntuvasta, pitäjän vanhimmasta kansakoulusta, vanhainkodista ja seurantalosta sekä kirkonkylän laidassa sijaitsevasta kotiseutumuseosta. Rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Korkeaseinäisessä empirelaudoitetussa ristikirkossa on suhteellisen loiva paanukatto. Kirkkosalissa on ristikeskuksessa välikattokupoli. Länsi- ja pohjoislehterin kaiteissa on Gustaf Graanin 1700-luvun alussa tekemät maalaukset, länsilehterissä apostolit ja pohjoislehterissä Neitsyt Marian kuvan vierelle sijoitetut puhtaan uskon esitaistelijat, tsekki Johan Hus ja firenzeläinen Savonarola sekä reformaattorit Luther ja Melanchthon. Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu on vuodelta 1841. 9-äänikertaiset urut ovat tallinnalaisen urkurakentaja Gustav Norrmanin tekemät 1884. Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava sipulikupolinen kellotapuli on rakennettu 1776 Fagervikin ruukin rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla. Kirkonmäellä oleva makasiini on paikalla olleen vanhemman tapulin pohjakerros. Kirkkotarhan lounaiskulmassa on eversti Robert Montgomeryn rakennuttama hautakappeli vuodelta 1778. |
||
| Historia | ||
| Snappertuna muodostettiin kappeliseurakunnaksi Karjaan seurakunnasta 1688. Kappeliseurakunta itsenäistyi 1928, vuodesta 1977 se on kuulunut Tammisaareen.
Vuonna 1689 rakennettu ristikirkko korotettiin 1797 7-8 hirsikerralla ja varustettiin lautaholvilla. Pohjoisen ja itäisen ristivarren väliseen kulmaukseen rakennettiin uusi pulpettikattoinen sakaristo. 1860-luvulla kirkko sai nykyisen empiretyylisen ulkovuorauksen ja eteisrakennukset. Kirkkosali on 2000–2001 tehdyn, arkkitehti Ulla Raholan suunnitteleman restauroinnin mukaisessa asussa. Snappertunan pappila oli pitkään kappalaisen virkatalona. Pappila ja suurin osa sitä ympäröivistä talousrakennuksista on peräisin 1830- ja 1840-luvuilta. Pitäjäntupa on rakennettu 1844 ja se on toiminut seurakuntakotina 1920-luvulta alkaen. Snappertunan vanha, ennen 1780-lukua rakennettu lainamakasiini sijaitsee pappilan aittarivistössä. Uusi pitäjänmakasiini rakennettiin 1806 kirkonkylän pohjoispuolelle. Snappertunan kotiseutumuseo sijaitsee kirkonkylän laidassa. Museoalueelle on koottu 1930-luvun alusta lähtien talonpoikaisia rakennuksia eri puolilta pitäjää. |
||
| Lisätietoa | ||
| Henry Rask, Snappertuna, en kustbygds hävder. Del 1. Forntid 1809. Ekenäs 1991.
Tove Riska, Sanningsvittnen mm i Snappertuna kyrka. Iconographisk post 2/1991. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. Kyrka af trä. Kyrkobyggnade under 1600- och 1700-talen i Finland, Norge och Sverige. Red. Ingrid Sjöström. Museiverket, Norsk institut for kulturminnesforskning, Riksantikvarieämbetet 2000. Suomen historiallisia urkuja, Tammisaari, Snappertunan kirkko. Virtuaalikatedraali. Sibelius-akatemia. http://www2.siba.fi/shu/ (9.7.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; koulu; kylä; museo; pappila; seurantalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Snappertunan kirkonkylän raittia. Soile Tirilä 2001. |
Snappertunan kirkonkylä. Hannu Vallas 1998. |
Snappertunan kirkko. Marja Terttu Knapas . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU