 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Jussarön kaivossaari |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Jussarön kaivossaari | ||
| Kuvaus | ||
| Jussarön kaivossaaren monipuolinen kultuuriympäristö, majakkapaikka sekä luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuosisadan ajalta. Jussaröllä on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristoväylän merenkulussa. Saaren 1800-1900-luvun kaivostoiminnalla, joka on ollut mittakaavaltaan merkittävää, on teollisuushistoriallista arvoa.
Jussarön laaja saari sijaitsee Tammisaaren uloimmalla saaristovyöhykkeellä noin 18 km kaupungista etelään. Jussarön ja Lill-Jussarön välisessä salmessa sijaitseva tuulilta suojainen luonnonsatama on muodostanut merenkulun kiintopisteen Suomenlahden saaristoväylällä. Salmesta on tehty hylkylöytöjä. Jussarön eteläosaan 1891 valmistunut tiilimajakka on räjäytetty poikki toisessa maailmansodassa ja sen tyviosan päälle on myöhemmin rakennettu merivartitorni. Majakanvartijoille kuuluneet rakennukset ovat sijoittuneet tornin juurelle. Jussarön pohjoisrannan luotsiyhdyskunnasta on jäljellä vielä vanha luotsimökki, Kullakojan, joka on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Saaren kallioperä sisältää rautamalmia. 1800-luvun kaivostoiminnasta on saaren pohjoisosassa jäänteenä kymmenkunta saaren poikki nauhamaisesti kulkevaa kaivosaukkoa varppikasoineen. 1960-luvulla perustettu kaivos sijaitsee pääsaaren eteläosassa, jossa on 250 metrin syvyinen vaakatasossa louhittu kaivoskuilu sekä kymmenkunta tuotantorakennusta, mm. murskaamo, rikastamo, konepaja ja varastotiloja. Kaivokselta saaren pohjoisosaan rakennettuun satamaan johtavan tien lounaispuolella on kaivostyöläisten työviikon aikaista oleskelua varten rakennettuja asuinrakennuksia. Saaren koillisosassa on jäänteitä venäläisten 1910-luvun keskeneräiseksi jääneestä linnoitushankkeesta. Saaren rakentamaton länsiosa kuuluu Tammisaaren kansallispuistoon. |
||
| Historia | ||
| Jussarön saari mainitaan satamapaikkana keskiaikaisissa väyläselostuksissa. Perimätiedon mukaan saarella sijaitsi kirkko tai kappeli ja hautausmaa. Saaren kiinteästä asutuksesta ei ole tietoa ennen 1700-lukua. Luotsitoiminta alkoi 1800-luvun alussa ja 1830-luvulla saarelle perustettiin luotsiasema. 1800-luvun aikana saarelle syntyi kalastaja- ja luotsiyhteisö.
Jussarön malmin hyödyntämistä ryhdyttiin tutkimaan 1830-luvulla. Saaresta saatava malmi korvasi Suomen rautaruukkien malminsaantia sen jälkeen, kun Suomi oli liitetty Venäjään. Louhinta jatkui jaksoittain vuoteen 1861, jolloin kaivostoiminta lakkautettiin kannattamattomana. Rakennukset myytiin ja kuljetettiin saarelta. 1900-luvun alkupuolella saarella suoritettiin koelouhintaa ja päätös kaivoksen avaamisesta tehtiin 1959. Mantereelle rakennettiin 1960-luvulla Koverharin terässulatto jalostamaan Jussarön rikastetta. Kaivostoiminta lakkasi 1967. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eevert Laine, Jussaaren rautakaivos valtion käyttämänä vuosina 1834-1861. Historiallinen arkisto XXXVII. 1929.
Iisakki Laati, Suomen Luotsi- ja Majakkalaitoksen historia 1808-1946. Merenkulkuhallitus. Helsinki 1946. A. Lähteenoja, Suomen Luotsi- ja Majakkalaitoksen historia vuoteen 1808. Merenkulkuhallitus. Helsinki 1949. Eevert Laine, Suomen vuoritoimi III. Suomen historiallinen seura. 1952. Henrik Cederlöf, Farleder och lotsplatser I Ekenäs skärgård. Ekenäs 1986. Ari Sirén, Jussarö. Luotsi- ja kaivosyhteisö Tammisaaren ulkosaaristossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 40. Vantaa 1995. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018). Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaivos; majakka; muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Jussarön kaivossaari, Eteläsatama. Marianne Rautiainen 1996. |
Tornisiilo ja rikastamo. Marianne Rautiainen 1996. |
Konttorirakennus. Marianne Rautiainen 1996. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU