Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Loviisa Uusimaa

Tjusterbyn kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tjusterbyn kartano
Kuvaus
Tjusterbyn kartanon kaksikerroksinen, tiilestä muurattu tornillinen päärakennus on ainoita ns. englantilaisen uusgotiikan jäljittelijöitä Suomessa. Tjusterby on osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää.

Päärakennuksen suunnitteli 1859 ruotsalaisia esikuvia soveltaen ruotsalainen arkkitehti C.J. von Heidecken, josta tuli myöhemmin Turun lääninarkkitehti. Rakennuksessa on epäsymmetrisesti sijoitettu katkaistu torni varhaisten suurhuviloiden tapaan. Laaja puisto muistotemppeleineen on perustettu päärakennuksen rakentamisaikoihin.

Kartanon pihassa on säilynyt 1500-luvulla pystytetyn kivikartanon kellarikerros muistona niistä muutamista ylhäisaateiston asuinkartanoista, jotka oli rakennettu kivestä.

Sjögårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden rakennuskanta, puistot, puukujanteet ja viljelyalueet muodostavat keskeisen osan Pernajanlahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.
 
Historia
Tjusterby rälssisäteri perustettiin keskiajalla. 1800-luvulla siihen liitettiin kaksi Gammelgårdin ja kahdeksan Gersbyn rälssitilaa.

Linnanpäällikkö Wildeman rakennutti kartanoon kivisen asuinrakennuksen 1500-luvun puolivälissä, joka oli Itä-Uudenmaan kartanoiden ainoa kivinen päärakennus 1500-luvulla. Linna tuhottiin 1571, mutta kunnostettiin saman vuosikymmenen lopulla. Lopullisesti vanha asuinrakennus tuhoutui ison vihan aikana. 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin kartano oli Tervikin kartano de Geerien omistuksessa. Tiilinen päärakennus rakennettiin prokuraattori Frans Richard de la Chapellen aikana 1860-luvulla.
 
Lisätietoa
Kurt Antell, Tjusterby. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Ragna Ahlbeck, Gods och herresäten i Finland. 1946.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.

Olle Sirén, Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle. Pernajan kunta 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; kartano; muinaisjäännös; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009