 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Prästkullan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Prästkullan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Prästkullan kartano edustaa maisemallisesti ja historiallisesti Uudenmaan rannikon vanhinta aatelin maaomaisuutta. Monipuolinen kartanokokonaisuus, rakennukset, arkkitehtuuri, istutukset ja sommittelu, on keskeisiltä osiltaan kustavilaisen kauden hyvin säilynyt edustaja. Kartanoympäristön olennaisia osia ovat lisäksi viinanpolttimo ja koulurakennus 1800-luvulta. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat matalan lahden ympäristössä olevat lukuisat esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset.
Kartano sijaitsee pienen, mereen yhteydessä olevan Heimlaxvikenin itärannalla peltoviljelysten keskellä. Pihapiiriin johtaa peltojen halki puukujanne, jonka eteläpäähän kartanon alkuperältään kustavilainen ja myöhemmin empirehenkisellä poikkipäädyllä korotettu päärakennus on sijoitettu. Puistoakselin itäpuolella ovat talouspihan keltaiseksi rapatut 1700-luvun lopun karjasuojat ja 1819 valmistunut empiretyylinen viljamakasiini, jotka on sijoitettu 1700-luvun lopulla tehdyn kokonaissuunnitelman mukaisesti. Puukujanteen pohjoispäässä on rakennusryhmä, jossa on työväenasuntoja, 1800-luvun alkupuolella rakennettu viinanpolttimo ja Prästkullan 1890-luvun alkupuolella valmistunut koulu. |
||
| Historia | ||
| Prästkulla on keskiaikainen rälssisäteri ja asuinkartano, jonka omistajat tunnetaan 1200-luvun lopulta lähtien. Kartano tunnettiin 1300-luvulla läheisen lahden mukaan Heinälahtena (Heimlax). Prästkulla on kulkenut perintötilana Illen, Gjösin ja 1700-luvulta lähtien Tauben sukujen omistuksessa.
Päärakennuksen runko ja talouspihan talli ja navetta rakennettiin 1700-luvun loppupuolella, jolloin kartanon omisti majuri Johan Reinhold Taube. Hän suunnitteli Karl Wijnbladin mallikirjaan pohjautuvan symmetriseksi tarkoitettu pihasommitelman, johon kuului asuinrakennusten lisäksi talousrakennukset. Päärakennuksen vastapainoksi tarkoitettu rakennus jäi kuitenkin rakentamatta Tauben kuoleman vuoksi. Rakennuksiin liittyi laaja puisto ja hedelmätarha. Päärakennusta jatkettiin ja siihen lisättiin 1868 ristipääty sekä vilpola, jotka saivat nykyasunsa 1925. Päärakennuksen peltoaukean puolelle rakennettiin kuisti 2004 arkkitehti Kasper Järnefeltin suunnitelmin. |
||
| Lisätietoa | ||
| Paul Morsing, Prästkulla. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.
Suomen kartanot ja suurtilat I, Eino Jutikkala, Gabriel Nikander, Helsinki 1939. Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973. Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; koulu; muu tuotantorakennus; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Prästkullan kartanon viljelymaisemaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kirsti Schreck 2018. |
Prästkullan kartano. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU