Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Raasepori Uusimaa

Riilahden kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Riilahden kartano
Kuvaus
Riilahden kartanokokonaisuus puistoineen, kiviaitojen reunustamine kujineen ja rakennusryhmineen on huomattavimpia kartanokulttuurin edustajia maassamme. Riilahdella on huomattava asema Suomen historiassa Suuren Pohjan sodan meritaistelun ja sen muistomerkkien paikkana.

Riilahden kartano sijaitsee Bromarvin kirkolta etelään Bromarvin niemen itärannan ja Storön muodostaman kapeikon rannalla. Kenraalimajuri Johan Fredrik Aminoffin 1804 rakennuttama päärakennus on varhaisimpia uusklassisistisia kartanorakennuksiamme ja siihen liittyy laaja englantilainen puisto kellotorneineen ja pyörötemppeleineen.

Riilahden edustalla käydyn Suuren Pohjan sodan merkittävimmän meritaistelun kunniaksi pystytetyt kaksi muistomerkkiä sijaitsevat kartanosta muutaman kilometrin etelään. Toinen on venäläisten meritaistelun 150-vuotispäivän jälkeen pystyttämä kookas harmaagraniittinen risti vuodelta 1870. Toinen taistelun 200-vuotispäivän kunniaksi pystytetty muistomerkki on rakennettu kahdessa vaiheessa, ensin terassi ja jalusta vuonna 1914 ja graniittiobeliski 1928.
 
Historia
Riilahden kartano muodostui samannimisestä allodialisäteristä ja kolmesta siihen liitetystä tilasta. Varhaisimmat asiakirjamaininnat Riilahdesta ovat 1400-luvulta.

Kartano siirtyi 1725 Aminoff-suvulle, mistä alkoi merkittävä vaihe kartanon historiassa. Uusi päärakennus rakennutettiin 1804-1806 linnoitusluutnantti Pehr Granstedtin suunnitelman mukaan. Alueelle rakennettiin myös huomattava määrä talousrakennuksia. Peltojen raivaustöissä poistetuista kivistä rakennettiin kartanomiljöölle leimallisia kiviaitoja ja perustettiin kartanopuisto. Päärakennusta laajennettiin ja joitakin uusia talousrakennuksia rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelman mukaan.

Riilahdessa käytiin Suuren Pohjan sodan (1700-1721) mittavin meritaistelu 27.7.1714. Pietari Suuren venäläiset joukot aikoivat purjehtia Turun saariston kautta Tukholmaan. Ruotsalaiset lähettivät vara-amiraali Niilo Ehrenskiöldin laivasto-osaston Hankoniemen länsipuolelle estämään venäläisten aikeet. Venäläisten joukoissa oli 115 alusta ja 23 000 miestä, Ruotsin joukoissa 941 miestä. Kolmen tunnin taistelun jälkeen venäläisten tappiot olivat yli 50 laivaa ja 3 000 miestä. Ruotsi-Suomi menetti 700 miestä. Tappiosta huolimatta venäläisten eteneminen Tukholman saaristoon estettiin Riilahden taistelulla.

Riilahden meritaistelun vanhempi muistomerkki pystytettiin 1870. Ristin toteutti kuvanveistäjä Nikolaj Barinov. Venäläiset olivat pystyttämässä Riilahteen toista näyttävämpää muistomerkkiä meritaistelun 200-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1914. Työn keskeytti ensimmäinen maailmansota. Valmiiseen jalustaan kiinnitettiin pronssilaatta, jossa on venäjäksi teksti ”Ensimmäisen meritaisteluvoiton muistoksi 27.7.1914”. Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1928 suomalaiset paljastivat obeliskin, joka pystytettiin 1914 rakennetulle jalustalle.
 
Lisätietoa
J.F.A. Aminoff, Rilax. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita. Ars Suomen taide 4. Otava 1989.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.

Irma Lounatvuori, Kesäsalista kerrokseksi. Huomioita poikkipäädyn käytöstä suomalaisissa kartanorakennuksissa. Muistomerkki. Puusta perinnöksi. Museovirasto 2000.

Göran Eriksson, Slaget vid Rilax 1714. Vasa 2014.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Riilahden kartano. Hannu Vallas 1998
Riilahden kartano. Hannu Vallas 1998.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009