på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tampere Pirkanmaa
Viinikka-Nekalan pientaloalue
Kuvaus
Viinikan ja Nekalan omakoti- ja pienkerrostaloalueet ovat 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden korkeatasoisesti suunniteltuja, osittain kunnallisen asuntotuotannon turvin toteutettuja asuinalueita.

Viinikan kirkko on ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, seurakunnallinen työkeskus ja pappila.

Viinikan pientaloalueen rakennuskanta muodostuu kadun varteen tiiviisti rakennetuista satulakattoisista yhden tai useamman perheen taloista ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivitalosta. (Birger Federley 1919). Ainakin osa rakennuksista on rakennettu Lapin ja Viinikan kaupunginosiin rakennettavien työväenasuntojen suunnittelukilpailusssa palkittujen ehdotusten mukaan. Toinen julkinen rakennus alueella on Nekalan koulu, jonka on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer 1932.

Alueen etelälaidalla olevaan 1930-luvun dekoratiivista klassismia edustavaan, vaaleaksi rapattuun ja suorakaiteen muotoiseen Viinikan kirkkoon liittyy pääsisäänkäynnin vieressä korkea kellotorni. Seurakuntasali ja muut seurakuntatilat on ryhmitetty suljetun sisäpihan ympärille. Teräväkylkisen kolmion muotoisen rakennuskompleksin kulmia korostavat matalat kahdeksankulmaiset tornit. Tunnelmaltaan vaikuttavassa kirkkosalissa katseet kohdistuvat pulipyöreään kuoriapsidiin, jossa on kuvanveistäjä V.R. Rautalinin tekemä suurikokoinen kullattu Kristus-veistos. Korkealle kohoavan sisäkaton neljässä pienessä kupolissa on koristetaiteilijoiden Eino Rapp ja Eino Kauria tekemät tyylitellyt evankelista-aiheiset maalaukset.

Nekalan pientaloalue on asemakaavoitettu Viinikan omakotialueen täytyttyä. Alueelle on rakennettu talvisodan jälkeen pientaloja ns. ruotsinavun turvin sekä Nekalan asevelikylä, joka rakennettiin arkkitehti Alvar Aallon tyyppipiirustuksia käyttäen. Asevelikylä koostuu pienistä puusta rakennetuista satulakattoisista kahden perheen omakotitaloista, joita on 14 kahdessa rivissä. Taloilla on yhteinen sauna-, pesutupa- ja mankelirakennus. Arkkitehdin kädenjälki näkyy rakennusten yksityiskohdissa, kuten puisissa kaiteissa ja ritilöissä.
 
Historia
Ns. Hatanpään hoitokunta alkoi suunnitella työväen omakotitaloalueen perustamista Viinikanjoen eteläpuolelle sen jälkeen kun Tampereen kaupunki oli ostanut Hatanpään kartanon alueen 1913. Alueen asemakaava laadittiin 1914 ja ensimmäiset omakotitalot valmistuivat kaupungin vuokratonteille 1915. Tampereen ensimmäiset täyskunnalliset asunnot, 48 keittiön ja asuinhuoneen käsittävää asuntoa rakennettiin kolmeen arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemaan rivitaloon Viinikkaan 1919. Niistä kaksi on jäljellä kolmannen tuhouduttua tulipalossa 1933. Viinikan asutus laajeni tasaisesti seuraavina vuosikymmeninä ja 1940-luvun loppuun mennessä Viinikka oli täyteen rakennettu.

Viinikan kirkko, työkeskus ja pappila rakennettiin yleisen arkkitehtikilpailun 1927 voittaneen arkkitehti Yrjö Vaskisen tekemän ehdotuksen mukaan. Rakennukset valmistuivat 1932. Tavoitteena oli jo alusta alkaen ollut Viinikan esikaupunkia hallitseva eheä ja kiinteä kokonaisuus.

Viinikan asemakaavaa laajennettiin jo 1923 Nekalaan. Aluetta laajennettiin edelleen 1927, 1935 ja 1939. Nekalan alueelle sijoitettiin talvisodan jälkeen Ruotsista saadun avun turvin rakennettuja taloja ns. Ruotsalaiskylä. Nekalan asevelikylän rakentamisesta vastasi Tampereen aseveliyhdistys. Talojen piirustukset tilattiin arkkitehti Alvar Aallolta ja A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehdas valmisti rakennusten puuosat. Talkoovoimin rakennetun asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.
 
Lisätietoa
Hilkka Lehtonen ja Hilkka Jarva, Kaupunkien vanhimmat yhtenäiset pientaloalueet. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimuksia 2/1983.

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Tampere 1990.

Viinikan kirkko. Hämeen Kirjapaino Oy 1992.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö 1998.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kirkko; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Viinikan kirkko ja pientaloalue Kalevankankaan hautausmaalta nähtynä.

Viinikan kirkko.

Nekalan asevelikylä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Viinikka-Nekalan pientaloalue
 
© Museovirasto 2009