 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Tampere | Pirkanmaa | |
Pyynikinrinne |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pyynikinrinne | ||
| Kuvaus | ||
| Pyynikinrinne on edustava 1900-luvun alkupuolella rakennettu kaupunginosa. Länsiosa on yhtenäinen Lars Sonckin 1903 laatimaan asemakaavaehdotukseen perustuva puutarhakaupunginosa, jonka rakentamisessa on edellytetty edustavaa ulkoarkkitehtuuria.
Pääosa Pyynikinrinteen rakennuskannasta on 1920-luvulta olevaa puurakentamista klassisin piirtein. Monet huvilamaisista taloista ovat kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ja arkkitehti Birger Federleyn piirtämiä. Joukossa on myös sosiaalista asuntotuotantoa edustavia rakennuksia. Näyttävin osa taloista on Palomäenkadun länsipuolella olevia jugendvaikutteisia, kookkaita yhdenperheen huviloita terassoituine pihoineen. Palomäentien varrella ja Kisakentänkadulla on rivistö puisia aumakattoisia kaksikerroksisia asuintaloja. Alueen itäosassa on useita julkisia tiloja samalta aikakaudelta; Heinätori, Pyynikintori, vaakahuone, kouluja, urheilukenttä, sairaala ja ajalle tyypillinen korkeista kerrostaloista muodostuva umpikortteli. Erityisesti Pyynikintoria rajaavat suuret koulu- ja asuinrakennukset muodostavat edustavan torimiljöön. |
||
| Historia | ||
| Tampereen kaupungin kaunistuskomitea ehdotti 1900, että Pyynikin alueen suunnittelemisesta järjestettäisiin kilpailu. Arkkitehti Lars Sonck voitti kilpailun ja sai tehtäväkseen laatia VII kaupunginosan asemakaavan. Kaupungin rakennuskonttori viimeisteli kaavan, joka vahvistettiin 1907. Sen mukaisesti toteutettiin Pyynikinrinteen alueen etelä- ja lounaisosien kymmenkunta korkealuokkaista, puurakenteista yhden perheen taloa. Kaupunginosan asemakaavaa muutettiin 1919, missä yhteydessä Sonckin suunnitelmaa yksinkertaistettiin huomattavasti.
Uuden kaavan toteutus käynnistyi välittömästi sen vahvistuttua. Tontteja luovutettaessa edellytettiin, että Pyynikinrinteen talojen tuli olla edustavia ulkonäöltään. Alueen ensimmäiset talot rakennettiin arkkitehti Birger Federleyn piirustusten mukaan Palomäentien varrelle. Pääosa alueesta rakennettiin 1920-luvulla ja suurimman osan rakennuskannasta suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Strömmerin ja Birger Federleyn ohella muita suunnittelijoita olivat Arvo Eränen, Frans Jousi, Heikki Tiitola. Yksittäisistä edustavista rakennuksista voidaan mainita 1923 valmistunut klassistishenkinen Pyynikinlinna (Jarl Eklund), renessanssihenkinen apteekkari Haapasen asuinrakennus vuodelta 1929 (Veikko Kallio) ja funktionalistishenkinen piispantalo vuodelta 1939 (Gunnar Wahlroos). |
||
| Lisätietoa | ||
| Asemakaavat. Asemakaavaosaston arkisto ja mittausosasto arkisto. Tampereen kaupunki.
Tampereen kaupungin VII kaupunginosan ja eteläisen VIII kaupunginosan sekä V kaupunginosan tonttien n.o 61-71 rakennusjärjestys. 9.12.1912. Lisäys Tampereen kaupungin rakennusjärjestykseen rakennustavasta erinäisillä tonteilla kapunginosissa IV, V, VII, IX, XI, XIII ja XXI. 27.9.1917. Kaunistuskomitean pöytäkirjat 1900-1919. Tampereen kaupunginarkisto. Tampereen kaupunki. Tampereen kaupungin kunnalliskertomukset 1902-1928. Väinö Voionmaa, Tampereen historia I. Tampere 1929. Väinö Voionmaa, Tampereen historia III. Tampere 1932. Eino Jutikkala, Tampereen historia III. Tampere 1979. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö 1998. Annu Tulonen, Leena Lusa, Marita Palokoski, Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Pirkanmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 275 Tampere 2002. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; huvila; kaava-alue; katutila; koulu; sairaala, parantola; tori; urheilurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Palomäentie, Pyynikinrinteen puutarhakaupunginosa. Jari Heiskanen 2007. |
Pyynikinrinteen asuintaloja. Jari Heiskanen 2007. |
Pyynikin urheilukensttä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU