Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Tampere Pirkanmaa

Tampereen tuomiokirkko

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tampereen tuomiokirkko
Kuvaus
Tampereen tuomiokirkko kuuluu 1900-luvun alun kansallisromantiikan arkkitehtuurin ja maalaustaiteen päämonumentteihin Suomessa.

Tampereen tuomiokirkon ulkoasua leimaa maalauksellinen, moniin osiin hajotettu volyymiryhmittely kolmine erikorkuisine torneineen ja lukuisine päätyineen. Ulkoseinien pintamateriaalina on "squared rubble" limityksellä toteutettu vaaleanharmaa Uudenkaupungin graniitti. Päätornin huipun taustalla on ollut suunnittelijan, Lars Sonckin mielikuva syntymäpaikkansa Finströmin keskiaikaisen kivikirkon tornista. Kirkkoa kehystävässä aidassa ja eteläisessä ja läntisessä porttiholvissa on materiaalina käsittelemätön järeä luonnonkivi.

Avara kirkkosali on muodoltaan lähes neliömäinen ja sen pohjaratkaisussa on vaikutusta samanaikaisista amerikkalaisista ja englantilaisista saarnakirkoista. Sisätilaa hallitsee tukevien graniittipilarien kannattama tähtiholvi, jonka ääriviivoja kolmella sivulla olevat lehterit myötäilevät. Kirkon kiinteä sisustus, saarnatuoli, alttari, penkit ja valaisimet on suunniteltu Sonckin toimistossa. Sisustussuunnittelussa Sonckia avusti arkkitehti Valter Jung. Metallityöt ovat Eric O.W. Ehrströmin tekemät.

Kirkon maalauskoristelun ovat tehneet Magnus Enckell ja Hugo Simberg. Enckell on maalannut alttarin takaseinälle suuren Ylösnousemus-aiheisen freskon ja Simberg on huolehtinut kirkkosalin muusta maalauskoristelusta sekä myös ikkunoiden lasimaalausten ja saarnatuolin stukkokoristelun suunnittelusta. Keskiholvissa on ruoteiden muotoa myötäilevä käärme, jonka siivet täyttävät osan holvin vaipoista. Kaarevassa lehterinkaiteessa on kahdentoista pojan kannattama eritahtiin polveileva ruusu- ja orjantappuraköynnös. Simbergin rakastetuimmat maalaukset Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli ovat erillisinä kuvina päätyseinällä kuorin kummallakin puolella.
 
Historia
Tampereen kaupungin laajennettua aluettaan Tammerkosken itäpuolelle tuli ajankohtaiseksi myös uuden kirkon rakentaminen. Kirkosta pidettiin 1899 suunnittelukilpailu, jonka voitti Lars Sonckin ehdotus Aeternitas. Rakennustyö alkoi 1902. Sonckin aloitteesta tehtiin vuoden 1903 lopulla päätös kirkon maalauskoristelun tilaamisesta Magnus Enckelliltä ja Hugo Simbergiltä. Kirkko valmistui 1906. Alkuaan Johanneksen kirkoksi nimetty rakennus korotettiin tuomiokirkoksi 1923, piispanistuimen siirryttyä Tampereelle Tampereen hiippakunnan perustamisen jälkeen.

Kirkossa tehtiin laaja korjaus 1981-1983, jolloin mm. vanhasta halkokellarista tehtiin kuoron harjoittelutila, kirkon eteläpuolella oleva seurakuntasali uudistettiin, pohjoislehterille sijoitettiin uudet kuoriurut. Korjaus sisälsi myös kirkon kosteusvaurioiden kunnostuksen sekä seinäpintojen ja taideteosten konservoinnin. Kivirakenteisen ulkovuorauksen saumauksen ja tuuletuksen laaja korjaus tehtiin 2006-2007.
 
Lisätietoa
Paula Kivinen, Tampereen tuomiokirkko. Porvoo 1986.

Ritva Wäre, Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa. Ars Suomen taide 4. Otava 1989.

Riitta Nikula, Rakennettu maisema. Suomen arkkitehtuurin vuosisadat. Keuruu 1993.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö 1998.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Tampereen tuomiokirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0  Old Pionear 2018
Tampereen tuomiokirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Old Pionear 2018.
Tampereen tuomiokirkkosali. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Laura Jokisalo 2018
Tampereen tuomiokirkkosali. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Laura Jokisalo 2018.
Tampereen tuomiokirkon holvia, Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Old Pionear 2018
Tampereen tuomiokirkon holvia, Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Old Pionear 2018.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009