på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tampere Pirkanmaa
Kalevan kirkko ja kaupunginosa
Kuvaus
Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki.

Kalevan alue sijaitsee Tampereen rautatieaseman ja Tammelan kaupungiosan itäpuolella, entisillä Tammelan vainioilla. Ydin on Kalevan puistotien ja Kaupinkadun välillä sijaitseva Liisankallio, jonka asemakaavan on laatinut arkkitehti Elis Kaalamo 1930-luvulla. Sotien jälkeen hyvin toteutuneessa asemakaavassa on painotettu avointa korttelirakennetta sekä luonnonvalon ja puistoalueiden merkitystä. Samat suunnitteluperiaatteet ovat ohjanneet myös pala palalta Liisankallion jatkeeksi sotien jälkeen kaavoitettujen Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosien rakentamista.

Kalevan asuinrakentaminen koostuu lamelli- ja tornitaloista, jotka on rakennettu pääosin 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Kaupunginosan liikehuoneistot on sijoitettu pääosin Kaalamon asemakaavan avaamien uusien pääväylien, Sammonkadun ja Teiskontien leveiden puistokatujen sekä asuntoaluetta rajaavan Kalevan puistotien, varteen. Ensimmäisen rakennusvaiheen keskeisiin alueisiin kuuluvat lisäksi Kaskitien ja Ilmarinkadun varrelle rakennetut lamellitalot. Alkuvaiheen rakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Jaakko Tähtinen, Bertel Strömmer, P. Salomaa, Harry W. Schreck ja Alvar Aalto.

Liisankalliolla oleva Kalevan kirkko seisoo veistoksellisen vapaasti. Sen ulkoseinät muodostuvat eri kokoisista kuperista ja koverista, vaaleankeltaisella tiilellä verhoilluista betonikouruista, joiden välisissä aukoissa on kapeat ylhäältä alas ulottuvat lähes seinän korkuiset ikkunanauhat. Tasakaton huipulla on pieni ristinmuotoinen kellotorni. Ulkoneva muuri johtaa pääovelle. Seurakuntakeskuksen tilat on sijoitettu kirkon eteläsivulla olevaan sivurakennukseen. Kellarikerroksessa on suuri seurakuntasali ja teknisiä tiloja. Kalevan kirkko kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Kalevan tornien kymmenen tornia on sijoitettu kolmen ryhmiin. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi matalaa liikerakennusta. Kalevankartanon asuin- ja liikerakennukset sijaitsevat korttelialueen reunoilla jättäen keskelleen pihan. Viiden korkean, rapatun pistetalon ohella kokonaisuuteen liittyy punatiilipintaisia, kapearunkoisia ja pitkiä lamellitaloja.

Sampolan rakennus on Kalevan kaupunginosan kärjessä, Kalevan kirkkoon päättyvän aukion laidalla. Tiloissa toimii koulu, työväenopisto ja pihan uudisrakennuksessa kirjasto. Sammonkadun varrella on kolme- ja neljäkerroksinen rakennusosa, joka jakaantuu kahdeksi eri siiveksi. Niiden väliin jää keskusaula, juhlasali ja pääsisäänkäynti. Koulutilat ovat päärakennuksen takana. Siipien väliin on jäänyt alunperin avoin piha, jonka paikalle on rakennettu kirjaston uudisrakennus 2003.
 
Historia
Tampereen väkiluku kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen. Kaupungin asutus laajeni itään päin uusilla asuinalueina. Kalevana tunnetulle entiselle Tammelan vainioille rakentuikin 1940-1950-luvulla yksi kaupungin tiheimmin rakennettuja ja asuttuja alueita. Ensimmäisessä vaiheessa mittavin rakennusurakka toteutettiin Kalevan puistotien ja Liisankallion välisellä alueella, jonne nousi kymmeniä uuden rakennustyylin mukaisia torni- ja lamellitaloja.

Kalevan asemakaavojen pohjana toimi arkkitehti Brunilan 1922 laatima itäisten alueiden asemakaava. Tätä kaavaa ei koskaan vahvistettu, niinpä ennen sotia kaavoitettu alue päättyi Kalevan puistotiehen. Kaupinkatuun ulottuva Elis Kaalamon itäisten alueiden asemakaava vahvistettiin 1938. Kaupinkadusta itään olevat alueet kaavoitettiin myöhemmin useassa vaiheessa mm. Teiskontien korttelit 1953 ja Sammonkadun 1955. Tiheän asutuksen vastapainoksi alueelle muodostettiin merkittävä Liisan-Kiovan-Keskuspuiston muodostama puistoalue ja katuliikenteen keskeiset akselit Teiskontie ja Sammonkatu rakennettiin leveiksi puistokaduiksi.

Kalevan ydinalueen, Liisankallion, rakentaminen pääsi vauhtiin vasta sotien jälkeen. Tiiviiseen sijoitteluun sekä vuokra-asuntojen pieneen kokoon vaikutti asuntopula. Ensimmäisenä Kalevaan valmistuivat Kaskitien lamellitalot. Kalevan tornien rakentaminen alkoi 1949. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelemat rakennukset olivat tuolloin Tampereen puolikunnallisen asuntotuotannon suurin hanke. Myöhemmin yksi torni, nk. miljoonatorni, toteutettiin yksityisenä asunto-osakeyhtiönä. Rakennukset valmistuivat 1951-1953 ja 1956.

Liisankallion jälkeen kaavoitettiin varsinainen Kalevan alue sekä Kalevanrinne, joiden rakentaminen alkoi 1950-luvun jälkipuoliskolla. Nämä tiiviisti rakennetut asuinalueet suunniteltiin Liisankallion tavoin funktionalististen ihanteiden mukaan. Kalevankartanon suunnittelivat arkkitehdit Dag Englund ja Lauri Silvennoinen, jotka olivat tulleet Tampereen Sosiaalisen Asuntotuotannon järjestämässä arkkitehtuurikilpailussa kolmansiksi. Englundin ja Silvennoisen ehdotus toteutettiin 1956-1960 kilpailun voittaneiden arkkitehtien Viljo Revell ja Eero Eerikäinen hankkeen viivästyttyä. Kalevankartanon jälkeen Lauri Silvennoinen kehitti pistetalojen ja vaakasuuntaisten massojen teemaa Helsingin Pihlajamäen asuntoalueessa (1965).

1960-luvulla saatiin Liisankallion alue pääosin rakennettua; viimeisimpiä hankkeita olivat työväenopiston talo sekä Kalevan kirkko. Vuonna 1958 järjestetyn arkkitehtikilpailun Tampereen työväenopistolle tarkoitetusta Sampolan rakennuksesta voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennus valmistui 1962. Arkkitehtien Reima Pietilä ja Raili Paatelainen piirtämä kirkko rakennettiin tiilestä ja liukuvalubetonista 1964-1968. Suunnitelma pohjautui 1959 voittaneeseen kilpailuehdotukseen, joka valittiin jatkokehittelyn pohjaksi 1960. Pietilä suunnitteli kirkkoon myös epäsymmetrisen urkufasadin ja alttariseinällä olevan puuveistoksen Särkynyt ruoko.

Ilmarinkadun varrelle rakennettiin 1949-1953 Tampella-yhtiön perustaman asunto-osakeyhtiön neljä tiilipintaista lamellitaloa. Nämä nk. Pekolan talot suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Viidennen, 1955 valmistuneen samantyyppisen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Oskar Helminen. Vastapäinen lamellitalojen ryhmä rakennettiin alun perin Branderin kenkätehtaan henkilöstöasunnoiksi. Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnitteleman ja vuosina 1949-1953 rakennetun As. Oy Koskentien lamelli- ja pistetalot muodostavat yhtenäisen väljästi rakennetun kokonaisuuden. Puistomaista pihaa leimaavat suuret männyt.
 
Lisätietoa
Raili Paatelainen ja Reima Pietilä, Kalevan kirkko, Tampere. Arkkitehti 11-12/1966.

Egon Tempel, Suomalaista rakennustaidetta tänään. Stuttgart 1968.

Suomi rakentaa 4. Helsinki 1970.

Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu. Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto. By 3/1985.

Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.

Jorma Mukala, Metso Voima Tuulensuu, Tampereen arkkitehtuuria. Tampere-seuran 89. julkaisu, Tampere, 1999.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Tampereen kaupungin Koskesta voimaa -www-sivut: Kalevan alueen rakentaminen. http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/rakennus.html (14.3.2006.)

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; muu kulttuurirakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kalevan kirkko.

Kalevan asuinalueen näkymä.

Liiketiloja kadun varrella, taustalla Kalevan tornit.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kalevan kirkko ja kaupunginosa
 
© Museovirasto 2009