på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Joensuun kartano
 
Kuvaus
Joensuun kustavilainen kartano pää- ja talousrakennuksineen ja puistoineen on keskeinen osa Halikonlahden maassamme ainutlaatuista ja tiivistä kartanokeskittymää, joka on vuosisatojen kuluessa muodostunut Horn-suvun keskiaikaisperäisistä Åminnen, Viurilan ja Vuorentaan kartanoista. Kartanossa yhdistyvät henkilöhistoria, arkkitehtuurihistoria ja puutarhataide.

Päärakennuksen puinen keskiosa on 1790-luvulta. Nykyisen uusantiikkisen ulkoasunsa rakennus on saanut uudistuksessa 1810-luvun alussa, jolloin ovat valmistuneet arkkitehti Gjörwellin suunnittelemat matalat siipiosat. Pääkerroksen huonesarja huipentuu itäisessä lisäosassa sijaitsevaan Armfeltin kirjastoon, jonka kiinteä sisustus on todennäköisesti myös Gjörwellin käsialaa ja tehty Tukholmassa ja Pietarissa.

Kartanon pihapiiriin kuuluu yhtenäinen rivistö tiilisiä talousrakennuksia, jotka ovat rakennuttajansa toivomuksesta saaneet goottilaisen ulkoasun ja jotka ovat varhaisimpia profaaneja uusgoottilaisia rakennuksia maassamme. Näihin kuuluu arkkitehti Charles Bassin suunnittelema neliömäinen viljamakasiini vuodelta 1813.

1700-luvun lopulla perustettu puisto ympäröi päärakennusta ja jatkuu englantilaisena lehtipuita kasvavana luonnonpuistona Halikonjoen toisella puolella. Puisto on saanut nykyisen laajuutensa G.M. Armfeltin aikana 1810-luvulla.

Kartanoa kehystävät viljelykset ulottuvat etelässä mereen ja pohjoisessa aina Halikon kirkolle saakka. Viljelysten läpi istutetut suorat koivukujat ovat peräisin 1800-luvun alusta. Pohjoiseen pitkin Halikonjokivartta kulkeva kahden kilometrin mittainen puukujanne johtaa kartanoon kiinteästi kuuluneelle Halikon keskiaikaiselle kirkolle.

Kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella.
 
Historia
Halikon Joensuu oli keskiajalla rälssisäteri ja siellä oli kivinen päärakennus jo 1500-luvulla. Hornien asumakartano se oli keskiajalta 1700-luvun jälkipuolelle saakka, jolloin kartanon omistajiksi tulivat Armfeltit. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1790-luvulla maaherra Armfeltin ajalla. Hänen poikansa Turun akatemian kansleri Gustaf Mauritz Armfelt laajensi ja uudisti rakennusta 1810-luvulla arkkitehti C.C. Gjörwellin suunnitelman mukaan. Talouskeskusta kehitettiin samaan aikaan.

Maataloutta harjoittavan kartanon pellot sijaitsivat 1780-luvulla pääosin kartanon pohjois- ja itäpuolella. 1900-luvun kuluessa Salon kauppala laajeni Joensuun kartanon pohjoispuolisille pelloille.
 
Lisätietoa
Gabriel Nikander och K.K. Meinander, Åminne. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita. Ars. Suomen taide 4. Otava 1989.

C.J. Gardberg – Kaj Dahl, Suomen kartanoita. 1989.

Irma Lounatvuori, Engel Armfeltien palveluksessa. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi. Helsinki 1990.

Ursula Sjöberg, Carl Christoffer Gjörwell 1766-1837. Byggnader och inredningar i Sverige och Finland. Monografier utgivna av Stockholms stad 98.

Irma Lounatvuori, Gustaf Mauritz Armfelt och Åminne. Historisk tidskrift för Finland 3/1997.

Irma Lounatvuori, Sotilaan lepo. Kolme upseeria puistosuunnittelijana. Maunu Häyrynen et al. (toim.), Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.

Merja Nieminen, Irma Lounatvuori (toim.), Åminne. Kartanon historia ja päärakennuksen restaurointi. 2009.

Merja Nieminen, Irma Lounatvuori (red.), Åminne. Gårdens historia och restaureringen av karaktärsbyggnaden. 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Joensuun kartano. Päärakennus vasemmalla Halikonjoen rannalla.

Joensuun kartanon talouskeskus.
 
Kartta: Joensuun kartano
 
© Museovirasto 2009