på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kouvola Kymenlaakso
Verlan teollisuusympäristö
Kuvaus
Verlan tehdas on ainutlaatuinen 1800- ja 1900-luvun vaihteen teollisuusmiljöö. Puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on valittu 1996 UNESCOn maailmanperintölistalle ja se on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys.

Arkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Koristeellinen Patruunan pytinki on rakennettu vuosina 1885 ja 1898 (E. Dippell). Puistomaisella piha-alueella on lisäksi huvimaja, palokaluvaja sekä kalkkitiilinen tarvikevarasto ja mylly. Tehdas on säilynyt pääosin 1800- ja 1900-luvun vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmiljööstä.

Verlankosken vesivoimaa on hyödynnetty rakentamalla sen partaalle voimalaitoksia kolmessa vaiheessa 1920-luvulta 1990-luvulle. Patorakenteiden lisäksi kosken partaalla ovat voimalaitokset vuosilta 1954 ja 1995.

Teollisuusyhdyskuntaan kuuluu maantien varrelle kasvanut Jaalan kylä virran länsipuolella sekä vanhat työväestön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken itärannalla.

Verlan padotun kosken yläpuolella on suoraan vedestä kohoavassa kallioseinämässä punavärillä tehtyjä kivikautisia maalauksia. Niissä on kuvattu mm. hirviä ja ihmishahmoja.
 
Historia
Insinööri Hugo Neuman perusti 1872 Verlan puuhiomon Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Alueella oli runsaasti käyttämättömiä metsävaroja.

Tehdas paloi jo neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta, mutta toimintaa jatkettiin pian. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, saksalainen paperimestari Luis Haenel ja viipurilainen liikemies, konsuli Wilhelm Dippell perustivat uuden yhtiön 1882. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Sen suunnitteli viipurilainen arkkitehti Carl Edward Dippell. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä 1895. Koska seinät rakennettiin vanhan puisen tehdasrakennuksen ympärille, tuotanto voitiin pitää koko rakennusajan käynnissä.

Verlan tehtaan toiminta loppui 1964 ja tehdasmuseo avautui yleisölle 1972.
 
Lisätietoa
Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Timo Miettinen, Valkealan esihistoria. Valkealan historia. Lahti 1990.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Verla arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 1998.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.

Eero Niinikoski, Verla - ainutlaatuinen teollisuusmuistomerkki. UPM-Kymmene 2001.

Inkeri Ahvenisto, Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 118 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; muinaisjäännös; museo; mylly; puunjalostustehdas; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Verlan teollisuusympäristö.
 
Kartta: Verlan teollisuusympäristö
 
© Museovirasto 2009