Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kotka Kymenlaakso

Sunilan tehtaat ja asuinalue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sunilan tehtaat ja asuinalue
Kuvaus
Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Sunilan asuinalueen suunnittelussa on ollut keskeistä paitsi työväen elinolojen parantaminen myös perinteisesti teollisuusyhdyskuntiin liittyneen sosiaalisen hierarkian pehmentäminen. Sunilan tehtaat ja asuinalue on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Kymijoen vesistön puunhankinta-aluetta hyödyntänyt Sunila sijaitsee Kymijoen itäisimmän suuhaaran päässä. Pyötisen saarella sijaitseva tuotantorakennusten ryhmä on julkisivuiltaan osin puhtaaksi muurattua punatiiltä, osin valkeaksi rapattu. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaina. Tehdasrakennuksia on laajennettu jatkuvasti, mutta lisäykset on tehty Aallon alkuperäiseen arkkitehtuuriin sopeuttaen. Korkea savupiippu ja kuljettimet antavat tehdasalueelle sen ominaisen ilmeen. Aallon 1930-luvun suunnittelusta on säilynyt satamavarasto sekä tehtaan konttori suurine aulaikkunoineen ja 1950-luvun laajennuksista 70 metriä pitkä meesapolttimo.

Tehtaan asuinalue sijaitsee tehtaan pohjoispuolella metsäisellä länsirinteellä. Se on rakennettu osin funktionalismin suunnitteluperiaattein, osin Alvar Aallon omien ideoiden pohjalta. Rivi- ja kerrostalot on sijoitettu väljästi mäntymetsää kasvavaan rinteeseen myötäilemään maastonmuotoja viuhkamaisesti. Aalto on suunnitellut asuinalueen asemakaavan sekä insinöörien ja toimihenkilöiden sekä työväestön asuinrakennukset, jotka ovat olleet valmistuessaan asumismukavuudeltaan ja varustelultaan hyvin korkeatasoisia. Asuntojen pohjaratkaisut ovat olleet aikanaan hyvin moderneja eri toimintoja varten eriytettyine tiloineen ja kiinteine kalusteineen. Asuinalueen rakennuksissa on hyödynnetty teräsbetonirakenteiden suomia mahdollisuuksia mitoituksessa ja mm. porrashuoneiden ja tuuletusparvekkeiden järjestelyissä.

Asuinalueella perinteinen tehdasyhdyskuntien suunnitteluun liittynyt hierarkia on väistynyt: Virkailijoiden ja työväen asunnot on sijoitettu samalle alueelle ja erityyppiset asuintalot on sovitettu yhteen siten, että vain asunnon koko on kertonut asukkaiden aseman yrityksessä. Julkisivumateriaalina on useimmiten valkoiseksi slammattu punatiili.

Puistolan tehdasvalmisteiset tyyppipientalot sijaitsevat asuinalueen pohjoispäässä. Asuinalueen ulkopuolella on kokoontumis-, urheilu- ja harrastustilana toimiva Sunilan Pirtti, joka periytyy selluloosatehdasta edeltäneeltä sahan ajalta.
 
Historia
Sunila Oy:n perustivat yhteistyönä 1928 puunjalostusteollisuuden suuret toiminimet, joihin kuuluivat kaikki Kymenlaakson suuret metsäteollisuusyhtiöt. Yhtiö hankki omistukseensa Kotkansaarelle 1870-1880-luvulla perustetun sahan, jonka toiminta loppui 1920-luvun lamakauteen. Entisen sahan maa- ja vesialueita hyödynnettiin perustamalla Pyötisen saarelle Sunilaan sulfaattisellutehdas 1936. Sulfaattimenetelmä, jossa pystyttiin hyödyntämään myös sahateollisuuden jätepuuta, lisääntyi selluntuotannossa etenkin 1930-luvulta alkaen.

A. Ahlström Oy:n johtaja Harry Gullichsenin ehdotuksesta arkkitehti Alvar Aalto palkattiin suunnittelemaan Sunilan sellutehdas ja sen henkilökunnan asuinalue. Aalto suunnitteli Sunilan tehdasrakennukset ja asuntoalueen asemakaavan ja asuinrakennukset. Sunila rakennettiin pääosin 1936-1938 ja tehdas käynnistyi 1938. Teollisuuslaitosta varten rakennettiin myös maantie siltoineen ja satama. Karhulasta satamaan johtava rautatie valmistui 1937. Tehdasta on laajennettu jatkuvasti sen käytön aikana: Aalto oli suunnittelijana mukana tehtaan 1950-luvun laajennusvaiheissa.

Sunilan asuinalueen ensimmäisinä rakennuksina valmistuivat 1937 toimitusjohtajan asunto Kantola, johtavien virkailijoiden ja työnjohtajien rivitalot Rantala ja Mäkelä, joukko huolto-apurakennuksia sekä työväen pienkerrostalot Mäntylä ja Honkala.

Sunila Oy:n ja kahden muun silloisen Kymin kunnassa toimineen teollisuuslaitoksen yhteinen asuntoyhtymä Etelä-Kymin Asuntorakennus Oy (EKA) perustettiin 1938. Seuraavana vuonna Sunilaan valmistui viisi EKA:n rivi- ja kerrostaloa lämpökeskuksineen sekä 12 tehdasvalmisteista pientaloa. Edelleen asuinrakennuksia valmistui 1945-1947 ja 1953. Arkkitehti Keijo Strömin suunnittelemat asuinkerrostalot Juurela ja Runkola olivat viimeiset yhtiön rakentamat asuintalot.

Alueelle rakennettiin myös palveluita sekä aputiloja, kuten sauna- ja pesutuparakennus sekä autotallit. Osuusliike Liiton 1937 valmistunut kauppa purettiin 2006. Pohjoisemmaksi Sunilantien varteen rakennettiin asuin- ja liikerakennuksia 1940-1960-luvulla. Sunilan kansakoulu valmistui rakennusmestari Vilho Rikan suunnittelemana 1950. Aalto suunnitteli sahan ajoilta periytyvän Sunilan Pirtin eli entisen palokunnantalon sekä virkailijakerhon eli entisen isännöitsijän asunnon korjaukset.

Tehdas päätti luopua asunnoista 1960-luvulla. Sunilan kaupunginosayhdistys Pro Sunila perustettiin 2000 nostamaan ja hoitamaan työväen, asukasmäärän sekä palvelujen vähenemisen vuoksi kuihtuneen asuinalueen arvostusta. Sunila oli mukana 2001-2003 valtakunnallisessa lähiöuudistusohjelmassa.
 
Lisätietoa
Alvar Aalto, Sunilan sulfaattiselluloosatehdas. Arkkitehti 10/1938.

Sunila. Focus no 3, 1939. Sunila: Factory and community. Architectural Forum. May 1939.

Pier Carlo Santini, Göran Schiltd, Alvar Aalto from Sunila to Imatra. Ideas, Projects and Buildings. Zodiac 1958.

Nils Erik Wickberg, Suomen rakennustaidetta. Helsinki 1959.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Paavo Alava, Sunila, metsäjättien yhtiö. Sunila oy 1938-1988. Sunila 1988.

Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992.

Sirkka Soukka (toim.), Alvar Aalto, modernisti, yhdyskuntasuunnittelija, standardisoinnin kehittäjä. Seminaari Kotkassa 22-23.5.1997. Kotkan kaupunki. 1997.

Sirkka Soukka (toim.), Alvar Aalto Kotkassa. Näyttely 21.5 - 14.9.1997. Kotkan kaupunki. 1997.

Tommi Lindh, Ensimmäiset lähiöt - alku aluerakentamiselle. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja (toim. Irma Lounatvuori, Lauri Putkonen). Ympäristöministeriö, Museovirasto, Rakennustieto. 2001.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto. Kuvaja Consulting Oy 2003.

Pekka Korvenmaa (toim.), Alvar Aalto Architect, volume 7, Sunila 1936-54. Alvar Aalto Säätiö, Alvar Aalto Akatemia. 2004.

Sunila - kylät piipun varjossa. Pro Sunila 2004.

Ulla-Maria Haikka, Kimmo Keskinen, Rurik Wasastjerna, Sunila - kylät piipun varjossa II. Pro Sunila 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; kaupungin asuintalo; puunjalostustehdas;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Sunilan tehtaat. Soile Tirilä
Sunilan tehtaat. Soile Tirilä .
Sunilan sellutehdas. Hannu Vallas 1997
Sunilan sellutehdas. Hannu Vallas 1997.
Sunilan asuinalueen rakennukset on sijoitettu väljästi metsäiseen maastoon. Terassitalo Päivölä taustallaan EKA:n huoltorakennus ja kerrostaloja. Soile Tirilä 2001
Sunilan asuinalueen rakennukset on sijoitettu väljästi metsäiseen maastoon. Terassitalo Päivölä taustallaan EKA:n huoltorakennus ja kerrostaloja. Soile Tirilä 2001.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009