på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pyhtää Kymenlaakso
Pyhtään kirkko ja pappila
Kuvaus
Pyhtään keskiaikainen, valkoiseksi rapattu kivikirkko Suuren Rantatien ja Kymijoen läntisen suuhaaran yhtymäkohdassa on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Sen ikkunoissa on harvinaiset tiilisauvastot.

Pyhtään kivikirkko on omistettu Pyhälle Henrikille. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on korkeat kapeat pylväät, jotka jakavat sen viiteen traveeseen. Holveissa ja seinissä on keskiaikaista maalauskoristelua. Vihkiristien yläpuolelle maalatut apostolit ja sakariston oven päällä oleva lähes luonnollisen kokoinen Kristoforos ovat arkaaisuudessaan vaikuttavat ja poikkeavat Suomen muista keskiaikaisista kalkkimaalauksista. Kirkossa on myös lukuisia keskiaikaisia veistoksia.

Kiinteään sisustukseen kuuluva saarnastuoli ja eteläseinustalle siirretty alttarilaite ovat todennäköisesti 1600-luvun puolivälistä. Saarnastuoli on puuseppä Lorenz Habermanin valmistama ja valtaneuvos Lorenz Creutzin lahjoittama. Lehterinkaiteen maalaukset ovat maalarimestari Anders Gustaf Thitzin tekemät 1806-1807. Vanhan alttaritaulun "Kristus Emmauksessa" on maalannut Joseph Desarnaud ja se on lahjoitettu kirkkoon 1848.

Nykyinen kellotapuli, jossa on korkea kivinen alaosa, on rakennettu Intendentinkonttorin vuodelta 1818 peräisin olevan piirustuksen mukaan 1820-luvulla.

Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan nykyinen hyvin säilynyt empiretyylinen päärakennus on aumakattoinen ja yksikerroksinen. Se on rakennettu 1835 silloisen kirkkoherra A.F. Cremerin suunnitelman mukaan. Rakennusta on jatkettu 1800-luvun lopulla, jolloin on tehty myös avokuisti. Pihapiirissä on vanhaa puustoa sekä pitkä talousrakennus- ja aittarivi.

Pyhtään kirkko ja pappila on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Pyhtää mainittiin ensimmäisen kerran itsenäisenä seurakuntana 1380. Pyhtään kirkko rakennettiin 1460-luvulla, jolta ajalta ovat myös sen säilyneet kattotuolirakenteet. Rakennus holvattiin poikkeuksellisesti saman rakennusvaiheen aikana. Suurvalta-ajalla 1671 kirkon asehuone muutettiin Creutz-suvun hautakappeliksi ja katettiin barokkikuvulla. Kappeli palautettiin eteistilaksi 1700-luvun lopulla.

Kirkkosali uudistettiin perusteellisesti 1900-luvun alussa. Kirkkoa korjattiin 1951 (arkkitehti Kauno S. Kallio) ja 1998 (arkkitehti Tommi Lindh).
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Kauno S. Kallio, Pyhtään kirkon restaurointi. Arkkitehti 1958/6-7.

Rainer Knapas, Pyhtään kirkko. Kotka 1969.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kouvola 1984.

Eeva-Liisa Oksanen, Vanhan Pyhtään historia. Loviisa 1991.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Markus Hiekkanen, Pyhtään kivikirkko keskiajalta 1600-luvulle. Pyhtää - Pyttis ristiretkiajalta nykypäivään. Kotka 2000.

Helena Edgren, Pyhtään kivikirkon kalkkimaalaukset - arvoituksellinen kuvaviesti. Pyhtää - Pyttis ristiretkiajalta nykypäivään. Kotka 2000.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; pappila; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko.
 
Kartta: Pyhtään kirkko ja pappila
 
© Museovirasto 2009