 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kajaani Kuhmo Muhos Oulu Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Utajärvi Vaala | ||
Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset | ||
| Kuvaus | ||
| Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Voimalaitosalueista Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Samaan vesistöön liittyvät myös Kajaani Oy:n puunjalostusteollisuuden tarpeisiin rakentamat voimalaitosympäristöt.
Oulujoessa on Oulun kaupungin rakentaman Merikosken voimalaitoksen lisäksi kuusi voimalaitosta, Emäjoessa on neljä voimalaitosta samoin kuin Kajaanin ja Kuhmon välillä. Rakennettu jokiosuus on kaikkiaan noin 250 kilometriä, pudotuskorkeutta on yhteensä noin 200 metriä ja padotuskorkeudeltaan suurin on Pyhäkosken voimalaitos, 32 metriä. Lisäksi Oulussa Pikkaralassa on Imatran Voima osakeyhtiön rakentama sähköasema ja muuntamo pohjoisen jokien vesivoimatuotannon voimasiirtoa varten. Voimalaitosympäristöt käsittävät mm. voimalaitosrakennukset, padot, voimansiirtolaitteet ja konttorit. Voimalaitoksiin liittyvät modernit ja luonnonläheiset asuinalueet, joista laajimpia ovat Pyhäkosken voimalaitoksen asuntoalue Leppiniemi ja Jylhämän voimalaitoksen asuinalue. Voimalaitoksia asuinalueineen arvostetaan kokonaisvaltaisesta suunnitteluotteesta, joka näkyy rakennusten suhteessa maisemaan ja luontoon sekä rakennusten yksityiskohdissa ja sisätiloissa. Valtaosa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi suunnitelluista alueista Oulujoen ja Emäjoen varrella perustuu arkkitehti Aarne Ervin toimiston suunnitelmiin. Kajaani Oy:n rakennuttamat voimala-alueet ovat valtaosin arkkitehti Eino Pitkäsen 1940-1950-luvuilla suunnittelemia. OULUJOKI: Oulussa sijaitsevat Pikkaralan muuntoasema (Ervi), Merikosken voimala (Bertel Strömmer 1948) ja Toivoniemen asuinalue (1943-1944 Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan). Muhoksella sijaitsevat Montta (Ervi), Suomen suurimpaan koskeen rakennettu Pyhäkoski (Ervi) ja sen lähistöllä Leppiniemen asuntoalue (Ervi) sekä Pällin pieni asuntoalue, joka koostuu kahdesta kytkettyjen puutalojen ryhmästä (Ervi). Utajärvellä on Pälli ja Utanen (Ervi). Vaalassa ovat Nuojua, jonka asuntoalue on Nokkala (Ervi) sekä Jylhämä (Ervi), jossa voimalaitoksen lisäksi on mm. puurakenteisia tyyppitaloja toimihenkilöille sekä julkisia rakennuksia kuten kauppa, paloasema ja seuratalo. Jylhämässä Uutelan alueen ulkomuseo on perustettu voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, sen runkona on Uutelan tilakokonaisuus. Museon pihapiirissä on yhtiön vierasmaja ja kerhotalo (Ervi). EMÄJOKI: Paltamossa on Leppikoski (suunnittelija ei ole tiedossa). Ristijärvellä on Seitenoikea (Ervi). Suomussalmella sijaitsevat Ämmä (Ervi) ja Aittokoski (Ervi). SOTKAMON REITTI: Kajaanissa sijaitsevat Ämmäkoski (Tarjanne 1917, laajennus ja julkisivut Pitkänen) sekä Koivukoski (1943 Pitkänen). Sotkamossa on Kallioinen (Pitkänen). Kuhmossa sijaitsee Katerma (Pitkänen). |
||
| Historia | ||
| Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan. 1939 julkistettiin suunnitelma "Oulujoen vesivoima" koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta.
Toisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella 1940, Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki 1948. Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan 1941. Oulujoki Oy palkkasi Oulujokivarren voimalaitosalueiden pääsuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Aarne Ervin, joka työskenteli niiden suunnittelijana yli 20 vuotta. Oulu- ja Emäjoen vesivoimalaitokset rakennettiin 1941-1961. Sodan jälkeiset poikkeusolot rohkaisivat etsimään ja kehittämään uusia rakennusmateriaalien, -tekniikoiden ja rakentamisen ratkaisuja. Oulujoki Osakeyhtiön tutkimustyö palveli maan rakentamistekniikan - erityisesti betonitekniikan - kehittämistä. Pyhäkosken massiivisista padoista muodostuikin betonirakentamisen ja valutekniikan taidonnäyte. Pyhäkoskella oli oma betonilaboratorio jo 1938 ja se jatkoi 1952 lähtien itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Ervi käytti myös esivalmistettuja rakennusosia, esimerkiksi Pällin koneaseman seinäverhouksessa käytettiin betonisia, lämmöneristettyjä julkisivuelementtejä 1952. Emäjoen varren voimalaitokset toteutettiin tehokkaan työsuunnitelman mukaan sarjatyönä ja koneasemissa Ervi käytti pääasiassa peltisiä julkisivuverhouksia. Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-1960: Pikkarala, Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-1959 Montta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-1957 Pyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-1960 Pälli, Muhoksen ja Utajärven kuntien rajalla / voimalaitos ja asuntoalue 1949-1954 Utanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-1957 Nuojua, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1955 Jylhämä, Vaala / voimalaitos ja asuntoalue 1946-1959 Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961: Ämmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-1959 Seitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-1961 Aittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla Voimatuotannossa henkilökunnan tarve vähentyi ja tuotantotiloja jäi tyhjilleen. Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum myi kaikki asuntoalueet yksityisille. Oulujoen vesistöön rakensi voimaloita Oulujoki Osakeyhtiön lisäksi 1940-1950-luvuilla myös muutama yksityinen yritys. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön, 1945 alkaen Kajaani Oy:n paikalliseen sähköntuotantoon ja -jakeluun rakentamia voimalaitoksia asuinalueineen suunnitteli arkkitehti Eino Pitkäsen toimisto. Kajaani Oy:n rakentamat voimalat ovat Leppikoski Paltamossa (jo valmistuessaan 1963 myyty Oulujoki Oy:lle), Ämmäkoski Kajaanissa (Onni Tarjanne oli suunnitellut ensimmäisen osan 1917, Pitkänen suunnitteli laajennuksen ja julkisivut 1940-luvulla), Koivukoski Kajaanissa (1943), Kallioinen Sotkamossa (1957, neljä asuinrakennusta), Katerma Kuhmossa (1950 voimala, patorakenteet, huoltotiloja, kolme asuinrakennusta). |
||
| Lisätietoa | ||
| Arne Ervi, Oulujoki Oy:n voimalaitosten arkkitehdintehtävät. Arkkitehti 9-10/1949.
Nils Erik Wickberg, Suomen rakennustaidetta. Helsinki 1959. Suomen vesivoima. Suomen vesivoimayhdistys. Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1987. Paavo Vasala (toim.), Vesivoimaa Oulujoesta 50 vuotta. Oulujoki Oy / Kaleva 1991. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Turkka Myllykylä, Suomen vesivoimalaitokset. Muistomerkki. Rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto 1999. Oulu, Merikoski. Monuments and Sites, ICOMOS Finland 1999. Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000. Leena Makkonen, Aarne Ervi Oulujoki Osakeyhtiön asuinalueiden arkkitehtina. Pohjois-Suomen puolesta. Toim. Teuvo Mällinen. Pohjoinen 2000. 20th Century architecture Finland. Suomen rakennustaiteen museo 2000. Päivi Tervonen (toim.), Eino Pitkänen – arkkitehtinä Kajaanissa. Kainuun Museo 2001. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Pirjo Siipola, Vaalan kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 205. Kainuun ympäristökeskus 2002. Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma 2006. Ympäristöministeriön verkkosivut ”Ervi Oulujoella” www. ymparisto.fi/ervi (12.4.2007). |
||
| Päivitetty tieto | ||
| Pikkaralan muuntamon sijaintitieto korjattu 11.6.2010. | ||
| Päivitetty tieto | ||
| Kohteen Oulu Pikkarala sijaintitieto korjattu 28.1.2011. | ||
| kohteeseen sisältyy: työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; metsämaisema; | ||
Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Soile Tirilä . |
Koivukosken voimalaitos Kajaanissa. Soile Tirilä . |
Nuojuan voimalaitoksen Nokkalan asuinalue Vaalassa. Soile Tirilä . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU