 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kajaani | Kainuu | |
Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja Raatihuoneentori | ||
| Kuvaus | ||
| Kajaanin Kauppakadun vaaleista asuin-liikerakennuksista muodostuva rivistö on yksi yhtenäisimmistä ns. funkiskauden keskuskatunäkymistä. Ajallista perspektiiviä kaupunkikuvaan tuovat Raatihuoneen tori, joka perustuu vuoden 1731 asemakaavaan sekä pieni puinen raatihuone 1830-luvulta.
Toisen maailmansodan jälkeiseen nousukauteen liittyvä Kajaanin liikekeskus on toteutettu funktionalististen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Kaupunkikuvallisen julkisivun Kauppakadulle muodostavat Kainuun Säästöpankin liike- ja asuinrakennus, Seurahuone, Ipatin talo, kaksi myymälä- ja asuinrakennusta sekä Osuuskauppa Maakunnan liiketalo. Yhtenäisen kattolinjan muodostavat rakennukset ovat vaaleiksi rapattuja ja tasakattoisia. Kauppakatu kulkee läpi kaupungin ensimmäisen asemakaavan mukaisen umpikulmaisen torin, jonka etelälaidalla on entinen raatihuone. Raatihuoneen korttelissa on Eino Pitkäsen suunnittelema funkistyylinen entinen poliisitalo, nykyinen Kajaanin taidemuseo. Torin luoteiskulmassa on Kauppakadun arkkitehtuuria jatkava Kainuun Sanomien rakennus. Kauppakadun funkistaloihin voidaan katsoa kuuluvan myös Koivukoskenkadun varrella olevat kaksi asuinkerrostaloa. Katu päättyy Koivukosken rantapuistoon. Kajaanin 1828-1831 rakennettu raatihuone on yksikerroksinen, aumakattoinen puurakennus, jonka funktiota ja asemaa kaupunkikuvassa on korostettu kupolipäätteisellä kellotornilla. Raatihuone Kauppakadun ja toriaukion nuorten rakennusten keskellä on kiinnostava viesti kaupungin historiasta mittakaavaltaan täysin muuttuneessa ydinkeskustassa. |
||
| Historia | ||
| Kajaanin kaupunki perustettiin 1651. Kaupunki oli Suomen vanhimpia sisämaakaupunkeja ja Pohjois-Suomen ensimmäisiä. Kajaanin raatihuoneentori esiintyi umpikulmaisena ensimmäisen kerran Pehr Cedersparren asemakaavasuunnitelmassa 1731 ja toteutui nykymuotoonsa 1800-luvun puoliväliin mennessä. Poikkeuksellisesti puusta rakennettu raatihuone valmistui 1831 asemakaavan mukaisesti umpikulmaisen torin eteläreunalle. Intendentinkonttorissa arkkitehti C.L. Engel muokkasi tuntemattoman kajaanilaisen suunnittelijan tekemän ehdotuksen ajanmukaiseen asuun.
Aleksanterinkatu vaihtui Kauppakaduksi arkkitehti Harald Andersinin laatimassa asemakaavassa 1918. Kaava toimi pohjana maailmansotien välisen ajan rakentamiselle. Keskustan kaupunkikuva alkoi muuttua 1930-luvulla funkisliikerakennusten myötä. SOK:n piirustuskonttorissa työskennelleen Valde Aulangon suunnittelema Maakunnan tavaramakasiini valmistui 1934. Kajaanilaisen arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemia olivat 1935 valmistunut poliisitalo ja Kainuun Sanomien painotalo, joka rakennettiin kahdessa vaiheessa 1936 ja 1938. Sodan jälkeen vanhoja asemakaavamääräyksiä kierrettiin, mutta 1900-luvun alun kaavat olivat periaatteessa voimassa 1960-luvulle asti. Toisen maailmansodan pommitusten jälkeen Kauppakadun alue rakennettiin uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa rakentui kadun pohjoispuoli. Yleisilmeen loi Eino Pitkänen. Uusien liiketalojen rakentaminen merkitsi myös Kauppakadun levenemistä. Professori Otto-Iivari Meurman laati yhdessä arkkitehti Olli Kivisen kanssa Kajaanin keskusta-alueen asemakaavan uudistusta 1940 alkaen. Kaavaehdotus hyväksyttiin 1964, jolloin Kauppakadun pohjoispuoli oli jo rakennettu. |
||
| Lisätietoa | ||
| Henrik Lilius, Kajaanin raatihuoneentori - torin synty ja rakennusvaiheet 1860-luvulle. Scripta historica VI. Tornio 1980.
Irmeli Hanka, Kajaanin raatihuone - inventointi ja kunnostussuunnittelma. Oulu 1986. Raili Kauppala, Raatihuone Kajaanin kaupungissa. Kajaani 1988. Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle. Ars. Suomen taide 3. 1989. Henrik Lilius, Kajaanin raatihuone. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990. Panu Pulma ja Oiva Turpeinen, Pikkukaupungin unelma. Kajaani 1906-1976. Kajaani 1994. Heikki Aronpää, Kolme rakennusta Kajaanissa. Eino Pitkänen – arkkitehtina Kajaanissa. Toim. Päivi Tervonen. Kainuun museon julkaisu 2001. Kajaanin raatihuone, Kajaani. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: katutila; kauppa- ja liikerakennus; raatihuone; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kajaanin Kauppakadun funkis-rakennuksia. Soile Tirilä . |
Entinen poliisitalo, nykyinen Kajaanin taidemuseo. Soile Tirilä . |
Kajaanin Raatihuone ja Kainuun Sanomien painotalo. Selja Flink 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU