på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kuhmo Salla Suomussalmi
Talvisodan taistelupaikat
Kuvaus
Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja itäisessä Kainuussa ja Lapissa. Kuhmossa, Suomussalmella ja Sallassa on lukuisia talvisodan aikaisia taistelupaikkoja. Raatteen tie Suomussalmella on Suomen sotahistorian tunnetuimpia taistelupaikkoja ja lisäksi Tiehallinon valitsema museotie.

Kuhmossa Saunajärven kannaksella on talvisodan varustuksia ja Salpalinjaan kuuluvia puolustuslinjoja. Saunajärven taistelualueelle on myöhemmin rakennettu yksi Kuhmoon sodan jälkeen rakennetuista 50 ns. ruotsalaistalosta. Talon lähistöllä on Salpalinjan linnoitusketjuun kuuluva kivinen panssarieste, kunnostettu korsu ja juoksuhautoja sekä myös yksi Kainuun puromyllyistä, Saunajärven Niskan mylly.

Suomussalmen Kokkojoelta Raatteelle johtavan Raatteen tien itäpäässä sijaitsevat Salpalinjaan kuuluvat Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet. Tien varsilla on taisteluasemien lisäksi neuvostosotilaiden hautapaikkoja. Tien päässä on maamme vanhin rajavartioasema.

Sallan Paikanselän talvi- ja jatkosodan aikainen taistelualue sijaitsee loivarinteisessä metsämaastossa Salla-Kemijärvi-maantien varressa. Alueella on maa- ja hirsivallitettuja taisteluhautoja ja korsuja, jotka on kunnostettu Sallan kunnan ja eräiden järjestöjen varoin. Paikanselän taistelualueen yhteyteen on pystytetty ruotsalaisten vapaaehtoisten, Mannerheim-ristin ritarien (1992) ja Talvisodan päättymisen muistomerkit (1971) sekä Paikanselässä 1.3.1940 kaatuneen ruotsalaisjoukkojen komentajan Magnus Dyrssenin muistopatsas (1949). Sallan kirkonkylässä olevat panssariesteet ovat Suomenlahdelta Lappiin ulottuvan Salpalinjan pohjoisimpia laitteita.
 
Historia
Suomussalmella käytiin talvisodan taisteluja marraskuun viimeisestä päivästä 1939 lähtien, kun neuvostojoukkojen 163. divisioona ylitti rajan tarkoituksenaan edetä Ouluun. Suomen armeijan päävoimat keskitettiin Juntusrannan Lehtovaaraan ja Raatteeseen.

Sodan ankarimmat mottitaistelut käytiin Kuhmon Saunajärven kannaksella ja Suomussalmen Raatteen tiellä. Raatteen tien taistelut Haukilassa, Tyynelässä, Lokoharjussa ja Raatteessa käytiin tammikuun ensimmäisinä päivinä 1940 neuvostojoukkojen ja Suomen armeijan joukkojen välillä. Suomussalmen-Raatteen kaksoisoperaatiosta, jonka lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan suuremmista neuvostojoukoista ja Neuvostoliiton hyökkäysten loppuminen alueella, tuli yksi Suomen sotahistorian merkittävimmistä taisteluista.

Museotieksi valittu Kokkojoki-Raate-maantie, jonka läheisyydessä talvisodan voitokkaimmat taistelut käytiin, oli valmistunut Raatteen kylään työllisyystöinä 1915-1919.
 
Lisätietoa
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1918-1944. Helsinki 1981.

Tie yhdistää. Toim. Leena Sälejoki-Hiekkanen. Tielaitos 1986.

Ari Rautala, Sotiemme taistelupaikoilla. 2004.

Armi Oinonen - Arvo Tolmunen, Matka Salpalinjalle. Opas itsenäisen Suomen tärkeimmälle puolustuslinjalle. Salpalinjan perinneyhdistys ry: Miehikkälä. Helsinki 2005.

Mika Kulju, Raatteen tie: talvisodan sankaritarina. Ajatus 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; tie;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Talvisodan taistelupaikat
 
© Museovirasto 2009