| Kuvaus |
Pyhäselän uittolaitteet edustavat Suomen taloushistorialle tärkeää puunjalostusteollisuuden uittotoimintaa, joka on uittosääntöjen purkamisen myötä suurimmilta osiltaan kadonnut.
Pielisjoki sekä Pyhäselkä ja Orivesi ovat olleet Pohjois-Karjalan tärkein puutavaran nippu-uiton väylä. Uittoon liittyvät laitteet ja rakennukset on suureksi osaksi purettu Pielisjoen alueelta, mutta Pyhäselällä Tikansaaren, Pesolansaaren ja Suursaaren vesillä on säilynyt uittoa ohjaavia laitteita, kiinnikkeitä, varastointi-, niputus- ja lajittelualueita, laitureita sekä uittoon osallistuneiden työntekijöiden asumuksia.
Uittoon liittyvistä rakennuksista on jäljellä kuusi työjohtajan- ja miehistökämppää ja yksi venevaja-varasto. |
| |
| Historia |
| Uitto Pyhäselällä alkoi irtouittona 1800-luvun loppupuolella ja merkittäväksi uittoväyläksi se muodostui 1870-luvulla. Nippu-uitto alkoi 1890-luvulla. Uittoreitit kulkivat pohjoisesta etelään Pesolansaaren molemmin puolin. Uittomäärät olivat suurimmillaan 1960-1970-luvulla. Uitto työllisti lähipitäjien miehiä, parhaimmillaan Pyhäselän uittotöissä oli jopa 200 miestä. Suuret puutavarayhtiöt Kaukas, Ahlström, Kymi, Hackman ja Enso-Gutzeit omistivat keskeiset saaret ja pitivät niissä uiton tukikohtia. |
| |
| Lisätietoa |
Helena Björk, Pyhäselkä. Uiton rakennukset ja rakenteet. Inventointi. Liperin kunta 1993.
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
Outi Suoranta, Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun Seudun maankäyttötyöryhmä, Joensuu. 2005. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
muu tuotantorakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
metsämaisema;
|
| |
PERUSHAKU