| Kuvaus |
Pielaveden kirkonkylän läheisyydessä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen (1900-1986) synnyinkoti, Lepikon torppa. Kekkonen kertoi kasvaneensa savupirtissä korostaakseen kansanomaisia lähtökohtiaan ja kirjoitti Lepikon talosta: "Tämä on Lepikon torppa, synnyinkotini. Niillä eväillä, jotka olen saanut kodistani, vanhemmiltani ja heidän ystäviltään sekä elämänympäristöstäni vuosisadan alussa, olen elämässäni selvinnyt."
Torppa, joka on rakennettu 1860-luvulla, käsitti alkuaan vain yhden savutuvan. Nykyisen laajuutensa ja asunsa torppa on saanut 1900-luvun alussa. Torppa toimii matkailukohteena ja se on sisustettu osin Kekkosen perheen alkuperäisillä käyttöesineillä. |
| |
| Historia |
Lepikon torppa muodostettiin mäkituvasta torpaksi 1860-luvulla. Metsätyönjohtaja Juho Kekkonen osti työmaansa tuntumasta Lehdon tilaan kuuluneen torpan perheen asunnoksi kesällä 1900. Ostamisen jälkeen Juho kunnosti rakennusta mm. muutettiin savutuvasta uloslämpiväksi ja se sai nykyiset T-jakoiset ikkunat. Kekkoset asuivat Lepikon torpassa kuusi vuotta, jonka jälkeen Juho Kekkosen työmaat veivät perheen Kuopion ja Lapinlahden kautta Kajaaniin.
Poliittista merkitystä asuinrakennus sai 1949, jolloin Kekkonen pyrki ensimmäisen kerran presidentiksi. Tällöin Lepikon torpan valokuvasta retusoitiin savupiippu pois, jolla pyrittiin korostamaan ehdokkaan juurevaa taustaa "savupirtin poikana".
Lepikon torppa restauroitiin Urho Kekkosen syntymäkotimuseoksi 1960-luvulla. |
| |
| Lisätietoa |
Lepikon torppa. Tasavallan presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti. Esite. Iisalmi 1990.
Alfred Kolehmainen, Lepikon torppa. Helsinki 2000. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
merkkimieskoti;
merkkimieskoti;
museo;
|
| ympäristön nykyluonne:
metsämaisema;
|
| |
PERUSHAKU