på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Raasepori Uusimaa
Karjaan kirkko ja pappila
 
Kuvaus
Karjaan Pyhän Katariinan kivikirkko kirkkotarhoineen ja kellotapuleineen on hyvin säilynyt keskiaikaisen emäseurakunnan kirkkoympäristö. Pappila on ollut nykyisellä paikallaan kirkon lähettyvillä 1400-luvun alusta alkaen.

Karjaan kirkko sijaitsee Kyrksjön eteläpäässä läheisine, järven itärannan mäellä sijaitsevine pappiloineen. Kirkon vieressä on hirsinen pitäjäntupa 1800-luvun lopulta.

Kirkko on muodoltaan tyypillinen eteläsuomalainen hallikirkko. Kirkkosali on kolmilaivainen ja viisitraveinen, keskilaivassa on tähtiholvit, sivulaivoissa yksinkertaiset ristiholvit. Seinien kalkkimaalauksina on vihkiristien yhteydessä credo-sarja, jossa kaksitoista apostolia ja profeettaa pitävät käsissään tekstinauhoja. Keskiaikaisia veistoksia ovat krusifiksi, Pyhä Birgitta, Pyhä Lauri, Pyhä Olavi ja seisova Kristus. Barokkityylinen saarnastuoli on lahjoitettu 1703. Suurvalta-ajasta kertoo viisi hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on 1900-luvun vaihteesta.

Lounais-suomalaista tyyppiä oleva sipulikupoliin päättyvä kellotapuli valmistui 1768 ja se on rakennettu rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla. Kivinen pohjakerros on keskiaikainen ja toiminut kymmenysaittana. Tapulissa on edelleen käytössä kaksi keskiaikaista kirkonkelloa.

Kiviaidan ympäröimään kirkkotarhaan johtaa eteläpuolella 1798 muurattu porttirakennus. Järven puolella oleva porttirakennus on keskiaikainen ja se on ollut vesitse kirkkoon saapuneiden porttina. Kiviaita valmistui 1760-luvulla ja kirkkotarhaa käytettiin aikaisemmin hautausmaana.

Puistomaisella Pappilanmäellä oleva pappila on tyypillinen kustavilaisen kauden mansardikattoinen keskeissalirakennus, joka on valmistunut 1785-1791. Sen nykyasuun vaikuttavat 1900-luvun alkupuolella tehdyt matalat siipirakennukset. Pihapiirissä on jäljellä toinen asuinrakennus ja vilja-aitta 1800-luvun vaihteesta. Pitäjäntupa on rakennettu 1876.

Kirkon ja pappilan väliin on rakennettu 2000-luvulla uusi hautausmaa, joka rakenteineen on merkittävästi muuttanut avointa, rakentamatonta maisemakuvaa.

Karjaan kirkko ja pappila ovat osa laajempaa Mustionjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Karjaa kuuluu läntisen Uudenmaan vanhoihin seurakuntiin ja mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1326.

Kirkon vanhin osa on sakaristo, holvit kuuluvat runkohuoneen kanssa samaan 1400-luvun jälkipuolelle ajoitettavaan rakennusvaiheeseen. Ikkunat laajennettiin ja kirkon sisustus uudistettiin 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa. 1900-luvun alussa sisustus uudistettiin toistamiseen. Keskiaikaiset maalaukset restauroitiin 1935-1937. Arkkitehti Lars Rejströmin suunnitelmien mukaan kirkkoa korjattiin 1978-1979, jolloin myös keskiaikaiset maalaukset konservoitiin.

Kirkonmäki toimi markkinapaikkana aina 1790-luvun loppupuolelle, jonka jälkeen markkinat siirrettin Landsbron kentälle. Maisemaan kuuluneet kirkkotallit on purettu.
 
Lisätietoa
Olof af Hällström, Karis och Svartå kyrkor. Karis socken från forntiden till våra dagar IV. Ekenäs 1957.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993.

Eljas Orrman, Helsingin pitäjä ja Uudenmaan kirkollinen järjestäytyminen 1400-luvun loppuun mennessä. Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Sulkava 1994.

Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Karjaan kirkko ja pappila ennen uuden hautasmaan rakentamista.

Karjaan kirkon tapuli.

Karjaan kirkko.
 
Kartta: Karjaan kirkko ja pappila
 
© Museovirasto 2009