 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Karjaan rautatieasema ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karjaan rautatieasema ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Karjaan merkittävän risteysaseman laajaan kokonaisuuteen kuuluu Turku-Helsinki-radan kookas asemarakennus 1890-luvulta sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyt asuinalue sekä veturitalli ja vesitorni.
Helsingin ja Turun välisen radan puinen, ns. kansallisromanttista tyyliä heijastava asemarakennus on laajennuksista ja muutoksista huolimatta ulkoasultaan pääpiirteissään säilynyt rakentamisaikansa asussa. Aseman asuinalueen vieressä ratapihalla ovat veturitallit vesitorneineen sekä paja. Asuinalueella on kolmen asuinkasarmin rivi talousrakennuksineen. Aseman lounaispuolella on Oy Sisu Ab:n tehdasalue, joka on Karjaan kaupunkikuvaan huomattavasti vaikuttaneen arkkitehti Hilding Ekelundin 1943 kaavoittama. Vanhimmat punatiiliset teollisuusrakennukset ovat 1940-1950-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Keskellä läntisen Uudenmaan rautaruukkialuetta sijainnut Karjaan pitäjän Kiilan kylä sai rautatieaseman Hanko-Hyvinkää -rataa rakennettaessa 1871-1873. Aluksi Mustion ruukin asema oli vilkkaampi kuin tämä Billnäsin tehtaiden käyttämä Karjaan asema.
Karjaasta tuli risteysasema 1903, kun Helsinki-Turku-rata avattiin liikenteelle. Rata rakennettiin kahdessa vaiheessa: Turku-Karjaa- osuuden rakennustyöt aloitettiin Karjaalta 1896 ja saatiin päätökseen vuoden 1899 lopulla ja Karjaa-Helsinki -rata valmistui 1903. Bruno Granholmin suunnittelema uusi asemarakennus valmistui 1898. Hanko-Hyvinkää -radan asemarakennus purettiin 1970. Ratapihan ylittävä betonisilta rakennettiin työllisyystöinä 1932. Ensimmäisen maailmansodan alla 1914 vaunujen korjauspaja siirrettiin Hangosta Karjaalle. Hyvien liikenneyhteyksien johdosta Karjaalle sijoittui 1940-luvun sotavuosina metalliteollisuutta harjoittava Oy Sisu Ab, joka oli perustettu Helsingissä 1930-luvulla. Karjaan taajama kasvoi rautateiden risteysaseman ympärille. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lars von Bonsdorff, Karis stationssamhälle och köping 1910-1954. Karis museum.
Karjaa ennen ja nyt. Karjaan kotiseutulautakunta 1970. Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. Carl Sirén, Bangården i Karis. Historisk överblick och framtida användningsmöjligheter - ny användningsplan för lokstallet. Diplomarbete i arkitekturhistoria vid Tekniska högskolan i Otnäs. 1996. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; muu teollisuusrakennus; talousrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Karjaan rautatieasema. Mikko Härö 2007. |
Karjaan rautatieaseman asuinalue. Soile Tirilä 2001. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU