Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Siikalatva Pohjois-Pohjanmaa

Rantsilan kirkko ja vanha raitti

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rantsilan kirkko ja vanha raitti
Kuvaus
Rantsilan kirkonkylässä on säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylille tyypillinen rakenne ja rakennuskantaa Siikajokea seurailevan maantien varressa.

Kirkonkylän julkiset rakennukset ja asuinrakennukset ovat on tiiviinä nauhana Siikajoen itärannan harjanteella joen suuntaisen vanhan maantien varressa. Kirkko on harjanteen laella Toppilankankaalla. Kirkonkylän julkisista rakennuksista mainittakoon keisari Aleksanteri II:n mukaan nimetty koulu, manttaalikunnan lainajyvämakasiini ja matkustajakoti. Lainamakasiini on toiminut suojeluskuntatalona, seurakuntatalona ja kotiseutumuseona. Jokirannassa on ajalleen tyypillinen, 1920-luvulla valmistunut meijeri. Betonirakenteinen, valkeaksi rapattu rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Rakennuskanta on muuten osin vaatimatonta tai uusiutunutta.

Hongikossa seisovassa pohjakaavaltaan tasavartisessa ristikirkossa on ristivarsien päistä aumattu vesikatto. Ristikeskuksessa on vesikaton sisäjiireistä kohoava pienii lanterniini. Kirkon nykyinen ulko- ja sisäasu on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tehdystä jugendisoivasta uudistuksesta. Sakariston kirkkosalista erottavan yläreunastaan rokokoomaisesti kaartuilevan alttariseinän maalaustriptyykin, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu, Ylösnousemus ja Getsemane, on tehnyt Mikael Toppelius 1788. Saarnastuolin maalauskäsittely vuodelta 1794 on myös hänen käsialaansa.

Kirkon länsipuolella oleva pohjalainen renessanssitapuli on kirkkoa vanhempi. Kirkkotarhaan liittyy lisäksi vanha "ullakoksi" kutsuttu ruumishuone. Kirkkoaukion edustalla on Rantsilan kappalaisena 1775-1785 toimineen mm. kansanperinteen kerääjänä sekä uskonto- ja kansankulttuurin tutkimuksen uranuurtajana tunnetun Christfried Gananderin muistopatsas.
 
Historia
Rautakautisen eränkäyntialueen pysyvä asutus syntyi 1500-luvulla Savosta. Saloisten kappeliksi 1671 perustettu Rantsila siirtyi Siikajoen emäseurakuntaan 1689. Seurakunta itsenäistyi 1873. Kirkko rakennettiin 1785 kalajokelaisen kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla. Kirkon uudistuksesta 1907 vastasi arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkoa korjattiin 1983 arkkitehti Jorma Tepon laatiman suunnitelman mukaan.

Rantsila sijaitsi Oulu-Iisalmi maantien varrella. Rantsilan kunta perustettiin 1867, ja kunnallishallinnon luomisen ja maakaupan vapautumisen myötä kirkonkylän päätien varrelle alkoi keskittyä talonpoikaistilojen lisäksi mm. kauppaliikkeitä. Rantsilan ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Aleksanterin koulu aloitti toimintansa 1882.
 
Lisätietoa
Reino Mähönen, Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 78, 1975.

Risto Vilmusenaho, Siikajokilaakson historia II. 1984.

Jorma Teppo, Pohjanmaan puukirkkojen korjauksista. Arkkitehti 4/1985.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Mauno Hiltunen et al., Siikajokilaakson historia I. 1996.

KirjastoVirma 2001-2005 www-sivusto: Lakeuden kulttuuripolku. Opas Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kulttuurikohteisiin. http://www.kirjastovirma.fi/lakeudenkulttuuripolku/ (9.10.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; koulu; kylä; lainamakasiini; matkailurakennus; pihapiiri; seurantalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Rantsilan kirkonkylä Siikajoen rannalla. Hannu Vallas 1995
Rantsilan kirkonkylä Siikajoen rannalla. Hannu Vallas 1995.
Rantsilan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016
Rantsilan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009