Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Oulu Pohjois-Pohjanmaa

Ylikiimingin kirkko

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ylikiimingin kirkko
Kuvaus
Rakenteiltaan ja arkkitehtonisesti hyvin säilynyt Ylikiimingin kirkko 1700-luvun lopulta on ensimmäisiä uusklassismin mukaisia puukirkkoja maassamme.

Jacob Rijfin rakentama kirkko sijaitsee kirkonkylän läpi kulkevan harjun länsilaidassa, Kirkkosuvannon rannalla. Vanha maantie kohti kirkonkylää kulkee kirkon ja hautausmaan välitse.

Kirkko on pohjamuodoltaan suorakulmainen ristikirkko, jossa länsi- ja itäristi ovat pitemmät kuin etelä- ja pohjoisristi. Sakaristo on kuoriseinän takana itäristissä. Kirkonkellot on sijoitettu ristikeskuksen päälle rakennettuun torniin, jonka päätteenä on tähtihuippuinen obeliski.

Kirkkosalissa on lähes tasalakiset holvit ja ristikeskuksen yllä taivutetuista laudoista tehty kalottimainen kupoli. Pilasterein jäsennöity kuoriseinä on taitteinen ja siinä on kuorin takana olevaan sakaristoon avautuvat lyijypuitteiset ikkunat. Muissa seinissä on ainoastaan sisänurkissa leveät pilasterit, jotka kätkevät alleen sisänurkkia vahvistavat pystysuuntaiset hirret. Saarnastuoli kuuluu myös Jacob Rijfin tuotantoon ja se on hänen käyttämänsä mallin ornamenteiltaan yksinkertaistettu versio.

Saarnahuoneen yhteyteen 1700-luvun puolivälissä, todennäköisesti kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennetun kellotapulin ruumishuoneena, "ullakkona" käytetty pohjakerros on säilynyt vanhan hautausmaan itälaidassa.
 
Historia
Haukiputaan kappeliseurakuntaan 1691 perustettu Ylikiimingin saarnahuonekunta sai kappelioikeudet 1700-luvun puolivälissä ja itsenäistyi 1909.

Ylikiimingin kirkko rakennettiin rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla 1786-1788. Ensimmäinen sisämaalaus kirkossa tehtiin 1840, jolloin myös Ristiinnaulittu-aiheinen alttaritaulu maalattiin sille varattuun paikkaan kuoriseinällä. 1890-luvun lopulla kirkkoon rakennettiin länsilehteri sekä uudet penkit. Sisätila maalattiin lähes valkoiseksi. Kirkon pysty ulkovuoraus käännettiin vaakasuuntaiseksi ja ikkunat alennettiin parin hirsikerran verran. Kirkko sai myös uuden kivijalan ja ulkopuoliset tuulikaapit. 1950-luvulla kirkosta karsittiin edellisessä uudistuksessa lisätyt uusrenessanssityyliset koristukset (Arkkitehti Uki Heikkinen 1955-1960). Interiöörin alkuperäinen väriasu palautettiin 1980-luvulla tehdyssä konservoinnissa, jolloin myös paanukatto uusittiin.
 
Lisätietoa
"Kirkonrakentajasuku Rijf Kyrkobyggarsläkten", Näyttelyjulkaisu, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1977.

Marja Terttu Knapas, Ylikiimingin kirkkojen vaiheet. Ylikiimingin kirkko 200 vuotta. Kuusamo 1986.

Ville Lukkarinen, Jacob Rijfs försvunna plan till en kyrka i Lillkyro. Suomen museo 1987.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Ylikiimingin kirkko. Maija Kairamo 1980
Ylikiimingin kirkko. Maija Kairamo 1980.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009