på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Siuntio Uusimaa
Sjundbyn kartano
Kuvaus
Sjundby on yksi Suomeen keskiajalla ja 1500-luvulla rakennetuista noin parista kymmenestä kartanolinnasta, joista neljä sijaitsi Länsi-Uudellamaalla. Sjundby on 1500-luvun yksityislinnoista suurin. Se edustaa poikkeuksellisen pitkää jatkuvuutta; kartanolinna on ollut asuinkäytössä 1500-luvulta asti.

Sjundbyn harmaakivilinna sijaitsee Siuntionjoen koskipaikan rannalla. Harmaakivilinna on kaksikerroksinen ja poikkeuksellisen leveärunkoinen. Rakennuksen alla on kuusi tynnyrihovattua kellaria. Rakennusta kattaa 1800-luvun alussa rakennettu aumattu säterikatto. Ikkuna-aukkojen muoto on samalta ajalta.

Pohjakaava perustuu keskiaikaiseen paritupajärjestykseen, tosin siten, että tuvat on jaettu useammiksi huonetiloiksi talon läpi kulkevan kapean käytävän molemmin puolin. Kartanon suuri sali on toisen kerroksen pihanpuoleisessa kulmassa. Salin katto on verhoiltu Ruotsinsalmen meritaistelusta saaduilla purjekankailla. Osa sisätiloista on Porkkalan vuokrakauden jälkeen restauroitu 1800-luvun alun asuun.

Kartanomiljööseen liittyy harmaakivinen talli ja panimo 1760-luvulta sekä sillan pielessä sijaitseva kivinen viljamakasiini 1800-luvun alusta. Kartanon puisto on vanhimmilta osin 1800-luvun alusta. Puisto on aikoinaan jatkunut luonnonpuistona joen takana olevalle kalliolle.
 
Historia
Sjundbyn kivilinna rakennettiin noin 1560 Hästesko-suvun toimesta ja rakennustyö saatettiin päätökseen Clas Tottin aikana. 1600- ja 1700-luvulla kartano oli asumattomana ja vaurioitui isonvihan aikana.

Merkittävä rakennusvaihe alkoi 1800-luvun ensimmäisinä vuosina, kun omistajaksi tuli laamanni C.H. Adlercreutz. Tuolloin kartanolinnan matala satulakatto muutettiin aumatuksi säterikatoksi ja ikkunoita suurennettiin. Interiöörit uudistettiin uusklassisismin hengessä. Vanhojen takkojen tilalle muurattiin tukholmalaiset kaakeliuunit, seinät jaoteltiin rintapaneeleilla ja koristeltiin ornamenteilla ja friiseillä.

Sjundbyssä toimi Porkkalan vuokra-aikana vuosina 1944-1956 venäläisten joukkojen esikunta.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. Dresden 1845.

Anna-Lisa Stigell, Sjundby. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Alf Brenner, Sjundeå sockens historia I-II. Hangö 1953, 1955.

C.J. Gardberg, Suomen kartanoita. Keuruu 1989.

Pirkko Kokkonen, Siuntion kulttuuriympäristöohjelma / Kulturmiljöprogrammet för Sjundeå. Suomen ympäristö 367. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Sjundbyn kartano
 
© Museovirasto 2009