 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lohja | Uusimaa | |
Lohjan kirkko ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lohjan kirkko ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Lohjan kirkkoympäristöön, jonka rakenne periytyy keskiajalta, kuuluvat keskiaikainen harmaakivikirkko kirkkotarhoineen ja hautakappeleineen sekä 1800-luvun loppupuolella rakennettu pappila pihapiireineen ja viljelymaisemineen. Kirkkoympäristöön kuuluu korkeatasoinen 1950-luvun seurakuntatalo. Laakspohjan kartano on osa laajaa, avointa kirkkomaisemaa ja kertoo maallisen ja kirkollisen vallan yhteydestä keskiajalla.
Lohjan harmaakivikirkko on kolmanneksi suurin Suomen keskiaikaisista kirkoista. Lohjan Pyhälle Laurille omistetun kirkon 1500-luvun alusta peräisin olevat maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmistä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä. Kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen, puuosat on tehty rakennusmestari Johan Friedrich Schultzen johdolla 1741. Kelloista vanhin on 1500-luvun lopulta, toinen 1600- luvun alusta ja nuorin vuodelta 1740. Kirkkotarhassa on lisäksi kaksi hautakappelia. Kellotapulin länsipuolella oleva uusklassillinen 1824 rakennettu kappeli on kuulunut Laakspohjan kartanon omistaneelle majuri Magnus Erik Ehrnrootille. Karnaisten Sedolan rustitilan kappeli kirkon lounaispuolella on vuodelta 1825. Kirkon itäpuolella on lisäksi 1840 muurattu takorautakannen peittämä Otamon ratsutilan hautaholvi vuodelta 1840. Lohjan pappila on kirkon pohjoispuolella keskiajalta periytyvällä paikallaan. Nykyisessä päärakennuksessa on empiren ja uusrenessanssin piirteitä. Lohjan museona toimiva pappilamiljöö rakennuksineen ja 1700-1800-luvuilta periytyvine puistoineen ja puutarhoineen on tyypillinen esimerkki pappiloiden rakentamistavasta. Kirkon kaakkoispuolella oleva arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, 1950 valmistunut seurakuntakeskus kappelisaleineen kuuluu nykyarkkitehtuurin parhaimmistoon. Pappilanselän itärannalla moreenikumpareella olevaa Laakspohjan entistä kuninkaankartanoa ympäröi laaja kirkkomaisemaan liittyvä viljelyaukea. Kartanoon johtaa maantieltä lähes kilometrin pituinen tammikuja. Laakspohjan nykyinen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1910-luvulta ja säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Valter ja Ivar Thomén suunnittelema päärakennus on rationaalista, ruotsalaisvaikutteista jugendia ja harvoja jugend-kauden kartanorakennuksia maassamme. Kartanoa ympäröi puutarha-arkkitehti Svante Olssonin suunnittelema puisto. |
||
| Historia | ||
| Lohjan Pyhän Laurin kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1382. Kirkon rakennusrungosta sakaristo on vanhin osa, runkohuoneen rakentaminen ja 1400-luvun lopulla tehty holvaus kuuluvat seuraaviin vaiheisiin. Kirkon maalaukset ajoitetaan 1500-luvun alkuun ja niiden lahjoittajana on mahdollisesti ollut Raaseporin käskynhaltijana vuosina 1490-1513 toiminut Tönne Erikinpoika Tott. Ensimmäiset suuret uudistukset kirkossa tehtiin vasta 1800-luvun alussa, jolloin ikkunat laajennettiin, seinät ja holvit kalkittiin. Kirkon 1800-luvulla uusitusta sisustuksesta on jäljellä vain Jean Wikin piirtämä saarnatuoli. 1880-luvun lopussa maalaukset otettiin esille ja restauroitiin. Niiden uudelleenrestaurointi tehtiin 1953-1957. Kirkko restauroitiin 1966-1968 arkkitehti Esko Järventauksen laatiman suunnitelman mukaan. Länsipään urkuparvi ja urut ovat vuodelta 1982. Niiden suunnittelusta on vastannut arkkitehti Ola Laiho.
Lohjan Iso-Pappila esiintyy kirjallisissa lähteissä tilana 1384. Pappila sijaitsi jo keskiajalla nykyisellä paikallaan. Pappilan nykyinen hirsirakenteinen päärakennus valmistui arkkitehti August Bomanin suunnitelman mukaan 1860. Sisätiloiltaan rakennusta muutettiin jonkin verran 1930-luvun alussa tehdyissä korjauksissa. Ulkoasu on alkuperäinen lukuun ottamatta länsipäätyyn 1911 lisättyä tiilirakenteista arkistosiipeä, joka on ensimmäinen varsinainen pappila-arkisto. Pappila on toiminut vuodesta 1978 Lohjan museon toimisto- ja näyttelytiloina. Pappilan miespihan länsisivulla on 1780 rakennettu pitäjänapulaisen tupa ja siihen liittyvä aitta ja vajarakennus, itäsivulla tilanhoitajan asunto-leivintupa-muonamiesasunto-vajarakennus 1800-luvun alkupuolelta. Karjapihan ympärillä ovat 1800-luvun loppupuolen puurakenteinen karjakon mökki ja 1937 rakennetut betoni-sementtitiilirakenteinen navetta sekä puurakenteinen maatalousvälinevaja. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi erillinen 1937 rakennettu tiilinen viljamakasiini. Alueelle on siirretty Lohjan pedagogiorakennus. Lohjan kirkon viereen rakennettiin 1950 betoni- ja tiilirakenteinen seurakuntatalo, joka käsittää kokoontumis- ja virastotilojen lisäksi asuntosiiven. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Laakspohjan kartano on Kustaa Vaasan 1556 perustama kuninkaankartano, joka muodostettiin Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta. Vuodesta 1564 kartano oli säätyläisomistuksessa. Maantieltä on johtanut kartanoon lähes kilometrin pituinen puukuja ainakin 1600-luvun loppupuolelta lähtien. Kartanon rakennuskanta uusittiin 1910-luvulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Gabriel Rein, Laxpojo. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.
Aarne Ervi, Lohjan seurakuntatalo. Arkkitehti 1954:1. Lohjan kirkko. Rakennushistoria, maalaukset ja sisustus. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen LVIII A. Hämeenlinna 1990. Lohjan kaupungin rakennetun ympäristön inventointiluettelo. Lohjan museo. Lohjan museon tutkimuksia 1/1990. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007. Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kartano; kellotapuli; kirkko; museo; pappila; pihapiiri; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; kirkonkylä; | ||
Lohjan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2018. |
Lohjan kirkon länsipääty. Martti Jokinen 1989. |
Lohjan kirkon tapuli ja majuri M.E. Ehrnrootin hautakappeli. Martti Jokinen 1988. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU