 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Puumala | Etelä-Savo | |
Puumalan kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Puumalan kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Puumalan kirkko taidokkaasti rakennettuine avarine sisätiloineen on viimeisiä kansanomaisen kirkkoarkkitehtuurin omaperäisiä toteutuksia 1800-luvun alusta, ajalta, jolloin maan kirkkosuunnittelua pyrittiin ohjaamaan Intendentinkonttorista, mutta käytännön toteutus saattoi perustua kansanrakentajan taitoihin ja perinteeseen.
Kirkko sijaitsee keskeisenä maamerkkinä mäellä Kirkkotien ja Keskustien risteyksessä kyläasutuksen jäädessä sen alapuoliseen rinteeseen. Nykyinen kirkko on järjestyksessään seurakunnan kolmas. Kaksoisristikirkkojen eli kahtamoisten rakennustyyppiä noudattavassa kirkossa on ristikeskuksessa matalan attikan päältä kohoava kapea ja korkea kahdeksankulmainen torni. Ristivarsien päissä on aumakattoiset eteishuoneet. Seinäpintoja jäsentävät kahdessa kerroksessa olevat ikkunat, ulkovuorauksena on vaakalaudoitus nurkkakorostuksin. Kirkon sisätilassa on ristivarsien katteena tynnyriholvaus. Ristikeskuksessa on neljä pyöreää pylvästä, joita yhdistävät seiniä jäykistävät ja keskikupolia kannattavat sidehirret. Monikerroksisen keskikupolin alareunassa on samankaltaiset baldakiinitupsureunukset kuin Lemin kirkossa. Erillinen itäsuomalaista tyyppiä edustava, hyvin säilynyt ja kaunis kahdeksankulmainen kellotapuli on vuodelta 1806. Se on rakennettu rakennusmestari Salosen johdolla. Kirkkoon kuuluu hautausmaa, jota rajaa luonnonkivistä tehty aita. |
||
| Historia | ||
| Puumalan seurakunta erotettiin Säämingistä 1616. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko valmistui 1751 ja oli käytössä nykyisen rakentamiseen asti. Hautausmaa perustettiin 1600-luvun alkupuolella.
Nykyisen kirkon rakentamiseen päätettiin ryhtyä 1816. Kirkon alkuperäiset suunnitelmat laati Intendentinkonttorin Charles Bassi 1823, mutta rakennusvaiheessa 1830-1832 kirkko rakennettiin suunnitelmia kansanomaisemmaksi Gustav Wilhelm Vikstenin suunnitelman mukaisesti ja rakennusmestari Taavetti Rahikaisen johdolla. Alkuperäistä suunnitelmaa muutettiin mm. korottamalla seiniä yhdellä ikkunakerroksella. Kirkko restauroitiin 1961-1962 arkkitehti Heikki Havaksen laatiman suunnitelman mukaan. Siihen sisältyi mm. alkuperäisen holvilaudoituksen esille ottaminen poistamalla 1923 tehty ponttilautaverhous. Kirkossa on tehty korjaus- ja muutostöitä 2000-luvun alussa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Veikko Huttunen ja Tuovi Sivonen, Kirkko ja seurakuntaelämä. Puumalan historia II. Pieksämäki 1967.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984. Ville Lukkarinen, Kirkkoarkkitehtuuri 1809-1865. Ars Suomen taide 3. 1989. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; taajama; | ||
Puumalan kirkko. Sirkka Valanto 1973. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU