 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kajaani | Kainuu | |
Kajaanin keskustan kirkot |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kajaanin keskustan kirkot | ||
| Kuvaus | ||
| Kajaanin Kaupungin keskustassa, puistoksi istutetulla harjanteella sijaitseva Kajaanin kaupunkiseurakunnan kirkko on yksi edustavimmista 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin muistomerkeistä. Kaajanin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko viereisessä korttelissa on sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden viimeisiä kirkkorakennuksia. Kirkot muodostavat arvokkaan kokonaisuuden "kirkonmäellä".
Kajaanin kirkko on muodoltaan kolmilaivainen tornillinen pitkäkirkko, jossa torni on keskiakselin sivussa. Kirkkosalia kapeampi kuori ja sen vieressä oleva sakaristo ovat särmikkäät. Lehterit jakavat kirkkotilan, jota kattavat näkyviin jätetty dekoratiivisilla, lähinnä englantilaista gotiikkaa lähtökohtanaan pitäneillä muodoilla ja puuleikkauksilla varustettu kattotuolituolirakenne. Ortodoksisen seurakunnan Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetty pääkirkko on bysanttilaista keskusbasilikatyyppiä oleva tiilikirkko 1950-luvun lopulta. Kirkon sivussa on korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon interiööri on 2000-luvun al secco -seinämaalausten ansiosta taiteellisesti merkittävä kokonaisuus. |
||
| Historia | ||
| Kajaani erotettiin Paltamon seurakunnasta omaksi seurakunnaksi 1651, kun se sai kaupunkioikeudet. Vähävaraisena se liitettiin kuitenkin 1768 takaisin Paltamoon, josta se itsenäistyi 1925.
Grels Nordlingin johdolla 1731 rakennettu Kajaanin ristikirkko purettiin 1895. Jo 1870-luvulta lähtien ajankohtaisena ollut uuden kirkon rakentaminen toteutui monien vaiheiden kautta vasta 1890-luvun lopulla. Arkkitehti Jac. Ahrenbergin tekemien piirustusten mukainen kirkko valmistui 1896. Suomessa toisen maailmansodan aikana evakkoon joutuneet ortodoksiset seurakunnat lakkautettiin 1949 ja uusi seurakuntajako astui voimaan 1950. Ortodoksisen kirkon jälleenrakentamisesta 1949 säädetyn lain perusteella valtio sitoutui huolehtimaan uusia seurakuntakuntia varten tarvittavien kirkkojen rakentamisesta ja työtä johti ortodoksisen kirkon jälleenrakennustoimikunta 1946-1960. Kirkot suunniteltiin ja rakennettiin rakennushallituksen valvonnassa ja niiden suunnittelijoina olivat mm. arkkitehdit Toivo Paatela ja Ilmari Ahonen. Kajaanin ortodoksinen kirkko oli yksi jälleenrakennuskautta varten säädetyssä asetuksessa rakennettavaksi mainituista 14 uudesta kirkosta. 1959 valmistuneen Kajaanin ortodoksikirkon piirustukset teki Ilmari Ahonen. Kirkkosali koristettiin seinämaalauksilla 1980-2000-luvulla. Ikonostaasin maalaukset teki ikonitaiteilija Petros Sasaki ja kirkkosalin puoleiset maalaukset taiteilijaprofessori Alkiviadis Kepolas Kreikasta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Felix Ahonen, Kajaanin kaupungin historia III. Kajaani 1961.
Heikki Rytkölä, Ristit tievarsilla, Kainuun ortodoksien vaiheita. Scripta Historica XIV. Acta Societatis Historicae Ouluensis. Oulu 1988. Oulun läänin kirkot. Kaarinan Tasopaino Oy 1999. Päivi Tervonen, Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistoriallliset kohteet. Kainuun museon julkaisuja 2006. Jorma Keränen, Kirkko Kainuussa 450 vuotta. Kainuun museo 2009. Rakennusperintöportaali-verkkosivut. Marja Terttu Knapas, "Ortodoksikirkkojen joukossa on rakennushistorian aarteita". (25.9.2009) |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kajaanin kirkko. Selja Flink 2007. |
Kajaanin ortodoksinen kirkko. Marja-Leena Ikkala 2012. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU