på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ruovesi Pirkanmaa
Pekkalan kartano
Kuvaus
Pekkalan kartanon rakennuskanta muodostaa poikkeuksellisen yhtenäiseksi suunnitellun pihapiirin metsän ympäröimässä järvinäkymään avautuvassa kulttuurimaisemassa. Päärakennus interiööreineen on edustava esimerkki empirekauden kartanokulttuurista ja kokonaisuuteen hyvin sovitetuista myöhemmistä osista. Yhtenäisen pihapiirin rakennukset ovat historiallisesti merkittäviä myös yksittäisinä kohteina.

Pekkalan kartano sijaitsee Jäminginselkään työntyvällä niemellä luonnonkauniissa maisemassa pohjoisenpuoleisten avoimien vainioiden ja etelässä kasvan havumetsän ympäröimänä. Tulotie kartanoon johtaa tumman metsän ja päärakennusta ympäröivän puiston halki.

Kartanorakennuksen runko on peräisin 1700-luvulta, mutta nykyasu on 1830-luvulta, jolloin taloa korotettiin toisella kerroksella ja laajennettiin yksikerroksisella keittiösiivekkeellä. Toinen, puutarhaan avautuva yksikerroksinen lisäosa on vuodelta 1928. Se sisältää suuren kesäsalin, jonka seinämaalaukset ja uunin koristeet ovat Ellen Thesleffin.

Kartanoalueella on runsaasti punamullattuja talousrakennuksia ja loitommalla on joukko tiilisiä talousrakennuksia.
 
Historia
Pekkalan sääntöperintötilan rungon muodosti 1500-luvulta peräisin oleva rälssitila, joka kuului Vesilahden Laukon kartanolle ja sen Kurki-suvulle. Pekkalan alue oli Laukon kalastus- ja metsästysmaina. Ensimmäiset pysyvät asukkaat Pekkalaan tuli Savosta.

Rälssitilan hoito oli pitkään lampuotien käsissä. Vuonna 1751 Pekkala siirtyi Laukon kartanon entisen kirjanpitäjän Petter Johan Austrellin omistukseen, joka myös asettui sinne asumaan. Austrell liitti Pekkalaan useita muita tiloja Ruovedeltä. Pekkalaan kuului 1775 kahdeksan torppaa. Austrell rahoitti Ruoveden kirkon rakennuttamista ja rakennutti kirkon viereen hautaholvin.

Kurkien lisäksi omistajina olivat mm. Austrell- ja Aminoff-suvut.

Päärakennuksen molempiin päätyihin liittyvät lisärakennukset suunnitteli Adolf Aminoff 1820-luvulla. Vain toinen keittiösiipi valmistui. Toisen päädyn lisäosa, joka teki rakennuksesta symmetrisen, toteutettiin vasta Arne Helanderin suunnitelman perusteella 1928.
 
Lisätietoa
Hans O.A. Aminoff, Pekkala. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.

Niilo Söyrinki, Ville Luho ja Mauno Jokipii, Vanhan Ruoveden historia I. Vammala 1959.

Tuomo Koukkula, Vanhan-Ruoveden historia II:1. Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1967.

Oiva Hernesniemi, Ruoveden historia 1939-1989. Vanhan Ruoveden historia III:7/2. Jyväskylä 1991.

Sven E. Lindqvist, Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura ry 1992.

Pentti Vesanen ja Kimmo Kontio, Ruoveden historia 1865-1939. Vanhan Ruoveden historia III:7/1. Jyväskylä 1994.

Nina Rinta-Porkkunen, Ruovesi rakennusinventointi 2001. Tampereen museot 2001.

Pekkalan kartanon kotisivut http://www.pekkalankartano.fi/index.html (12.10.2009)
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pekkalan kartanon päärakennus.

Pekkalan kartanon rakennuksia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Pekkalan kartano
 
© Museovirasto 2009