 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hailuoto | Pohjois-Pohjanmaa | |
Hailuoto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hailuoto | ||
| Kuvaus | ||
| Hailuoto kokonaisuutena on merkittävä kulttuuriympäristö. Saaren maisemissa ilmentyvät ainutlaatuisella tavalla luonnon ja kulttuurin keskinäiset suhteet. Rakennettu ympäristö koostuu Ojakylän ja Kirkonkylän maanviljelyskylistä, kalastukseen liittyvistä Pajuperän, Iso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin alueista sekä merenkulkuun liittyneestä Marjaniemen asutuksesta.
Hailuodon suurimpia asutus- ja viljelykeskittymiä ovat Ojakylä ja Kirkonkylä. Molempien kylien maisemassa on säilynyt runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Marjaniemessä on majakka- ja luotsiyhdyskunta, jonka keskipisteenä on arkkitehti A.H. Dalströmin suunnittelema, 1872 rakennettu majakka. Marjaniemen majakka on yksi neljästätoista 1800-luvulla rakennetusta tiilimajakasta. Majakan vieressä on entisiä majakan vartijoiden ja luotsien rakennuksia. Vanhimmat puiset rakennukset, entinen Isopirtti, majoitusrakennus ja sauna ovat 1850-luvulta. Majakkamestarin asunto, sauna, varasto ja halkosuoja ovat vuodelta 1872. Majakan ympäristössä on säilynyt ryhmä vanhoja kalastajamökkejä, jotka nyt ovat enimmäkseen loma-asuntoja. Alue on täydentynyt uusilla mökeillä, mutta kokonaisuus on yhä vaikuttava. Marjaniemen majakan ja luotsiaseman kanssa samaan historialliseen kokonaisuuteen kuuluu Hailuodon luoteisrannan dyynialueella sijaitseva Keskiniemen tunnusmajakka. Luotsiaseman yhteyteen on 2007 avattu Luototalo, jossa on saarta esittelevä Metsähallituksen näyttely. Pajuperän kalastuskylässä on harmaiden hirsisten asuin- ja vajarakennusten vaikuttava ryhmä. Vanhoja rakennuksia on kaikkiaan parikymmentä, joukossa on jokunen uusi. Iso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin vanhat kalamökit ovat saaneet rinnalleen uusia mökkejä, jotka poikkeavat tyyliltään vanhoista. Korkean Sunikarin kalastuskylässä on säilynyt kymmenkunnan kalamökin ja vajan kokonaisuus, mutta myös täällä on uutta kesäasutusta. Hailuoto on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. |
||
| Historia | ||
| Hailuodon asutushistoria liittyy maankohoamiseen. Saarta on ikimuistoista ajoista saakka käytetty kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtana, pysyvän asutuksensa saari lienee saanut noin vuoden 1100 tienoilla. Hailuoto kuului Saloisten suurpitäjään, mutta itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1573.
Marjaniemen majakka valmistui 1872, osa luotsien rakennuksista 1852 ja uusin rakennus 1960-luvulla. Keskiniemen tunnusmajakka valmistui 1857, loisto 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. |
||
| Lisätietoa | ||
| J.L. Suomela, Hailuoto: entisiä vaiheita. Oulu 1967.
Jyri Paulaharju, Hailuotoa pitkin ja poikin 1948-51. Hailuodon kulttuuri- ja kotiseutulautakunnan julkaisuja Nro 1, 1987. Matti Huurre ja Jouko Vahtola, Oulujokilaakson historia - Kivikaudelta vuoteen 1865. Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Temmeksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat ja seurakunnat, Oulun kaupunki ja seurakunnat ja Oulujoki-Seura r.y 1991. Kansallismaisemat. Ympäristöministeriö 1993. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. Pasi Kovalainen ja Anna Louekari, Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Oulu 1994. Eino Merilä, Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Hailuodon kunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2003. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 9.1.2019). Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; kylä; luotsiasema; majakka; piensatama; satama; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Marjaniemen majakka. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Teresa Savolainen 2011. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU