 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Sipoo | Uusimaa | |
Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus | ||
| Kuvaus | ||
| Sipoon historiallinen pitäjänkeskus muodostuu keskiaikaisesta harmaakivikirkosta ja 1800-luvun lopun uudesta tiilikirkosta maisemassa, joka on vuosisatoja säilynyt rakenteeltaan ja perustekijöiltään lähes muuttumattomana. Kirkkojen ympäristössä ovat vuosisatoja samoilla paikoilla olleet kirkkoherranpappila, kappalaisenpappila ja lukkarinpuustelli.
Pitäjänkeskuksen läpi kulkevan Suuren Rantatien ja kirkkojen lähettyvillä olevat asutut paikat ovat suurimmaksi osaksi samat kuin ennen vuotta 1700. Laajan pitäjän keskuksena toimineessa kirkonkylässä oli myös 1700-luvulta lähtien kestikievari, käräjätupa, pitäjänmakasiini, joiden rakennetut paikat ovat edelleen samat kuin 1600-luvun lopulla. Keskiaikainen Pyhälle Sigfridille omistettu harmaakivikirkon kirkkosalin holvaus on poikkeuksellinen. Ainoastaan kuori on kolmilaivainen, muut osat kaksilaivaiset. Lattian päällysteenä on kenttäkiveys. Holvien kalkkimaalaukset koostuvat erilaisista lehtikiemuroista ja primitiivistä maagisista kuvioista ja merkeistä. Saarnastuoli ja kolme hautajaisvaakunaa on 1600-luvulta. Kirkon länsipuolella sijaitsevassa 1800-luvun alussa valmistuneessa tapulissa on kaartuvakattoinen kivinen alaosa. Kellokerros ja sen päällä oleva lanterniini on puuta ja tervattu. Uusi kirkko kirkkomaiseman luoteislaidassa on uusgoottilainen päätytornillinen tiilikirkko. Kirkkosalia reunustaa lehterit kolmella sivulla. Niiden kannatinpylväät jatkuvat koristeellisin kaarikonsolein keskilaivan näkyvissä oleviin kattorakenteisiin. Kirkossa olevat poikkeukselliset tasokkaat 38-äänikertaiset urut vuodelta 1951 on tehnyt tanskalainen urkurakentamo Marcussen et Sön. |
||
| Historia | ||
| Sipoo mainitaan Porvoon kappelina 1340 ja itsenäisenä seurakuntana 1405/1425. Kivikirkko lienee valmistunut 1400-luvun puolivälissä, jolta ajalta ovat myös runkohuoneen alkuperäiset kattorakenteet. Holvaus kuuluu myöhäisempään rakennusvaiheeseen. Kirkko jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistumisen jälkeen. Se kunnostettiin ensimmäisen kerran 1920-luvun alussa. Nykyasuunsa se on restauroitu 1935 arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla, jolloin kalkkimaalaukset otettiin esiin ja restauroitiin.
Arkkitehti Theodor Deckerin laatimien piirustusten mukaan rakennettu uusi kirkko vihittiin käyttöön joulukuussa 1885. Kuoriosa ja sisämaalaus uudistettiin 1937 ja palautettiin alkuperäisen kaltaiseksi 2001. Hautapaikoista vanhassa kirkossa ja kirkkotarhassa alkoi olla pulaa 1700-luvun lopulla. Vuoden 1793 piispantarkastus kehotti seurakuntaa etsimään uuden paikan hautausmaalle. Se perustettiin pappilan maille Tiilimäkeen, uuden kirkon nykyiselle paikalle, jossa se oli vuosina 1806-1818. Vuonna 1820 päätettiin perustaa Smedsåkersbackenille nykyinen hautausmaa, joka vihittiin käyttöön 1821. Pitäjänmakasiini on rakennettu 1770 ja siirretty myöhemmin nykyiselle paikalleen uuden kirkon viereen. Makasiinia laajennettiin 1847. Arkkitehtien Eija ja Olli Saijonmaa suunnittelema seurakuntatalo valmistui vanhan kirkon ja hautausmaan lähistölle 1963. Sipoon kirkkoherran pappila rakennettiin 1845. Kappalaisen pappilan (Knuts) nykyinen rakennus on valmistunut 1879. Lukkarinpuustelli sijaitsi nykyisellä paikallaan pappilasta länteen jo ainakin 1600-luvulla. Suuren rantatien varrella sijaitsevat 1649 kestikievarijärjestyksen jälkeiset paikallistetut kestikievarit olivat Kirkonkylän Gästgifvars (Lindkulla) 1760-79 ja 1860-74, Båskis 1780-1856 sekä Nikkilän Klockars vuodesta 1874 alkaen. Käräjiä on pidetty sekä Båskiksen yläkerran salissa että Lindkullassa (Gästgivars). |
||
| Lisätietoa | ||
| Paul Nyberg, Sibbo sockens historia I. Intill början av 1700-talet. Helsingfors 1931.
A.W. Rancken, Sibbo gamla kyrka. Arkitekten 12/1935. Paul Nyberg och Bror Åkerblom, Sibbo sockens historia II. 1700-1868. Helsingfors 1950. A.W. Rancken, Sibbo kyrka, Vördade minnen i nyländsk bygd. Ekenäs 1950. Hannu Halla-Seppälä ja Carl Petter Teckenberg, Harmaakivestä punatiileen. Sipoon seurakunta vuoteen 1965. Sipoo 1993. Arja Rantanen ja Christer Kuvaja, Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868. 1 ja 2 osa. Sipoon kunta 1994. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Ympäristötoimisto Oy. Sipoon kunta 2006. Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto. Itä-Uudenmaan liitto julkaisu 90, 2007. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; käräjätalo; lainamakasiini; pappila; siunauskappeli; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Sipoon historiallinen pitäjän keskus. Vanha ja uusi kirkko Suuren Rantatien varressa, taustalla Nikkilän taajama. Hannu Vallas 2006. |
Sipoon vanha kirkko ja tapuli. Soile Tirilä 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU