Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Liminka Pohjois-Pohjanmaa

Ala-Temmeksen jokivarsitalot

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ala-Temmeksen jokivarsitalot
Kuvaus
Ala-Temmeksen jokivarsiasutuksen poikkeuksellisen komea ja vauras rakennuskanta ilmentää 1800-luvun vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.

Temmesjoen rannoilla ovat kylän kantatalojen umpipihaiset rakennusryhmät, joista arkkitehtuuriltaan merkittävimmät ovat Pääkkö, Marttila, Teppo, Ala-Elsilä, Yli-Elsilä, Punttala, Ollila ja joen yläjuoksulla Pehkonen. Savikkoinen tasanko on tarjonnut hyvät edellytykset maanviljelylle.

Tepon vanhan kantatilan pihapiiri noudattaa keskiajalla kehittynyttä rakennusten sijoittelutapaaa, joka lounaissuomalaisten kartanoiden ja virkatalojen esimerkin mukaan yleistyi vähitellen myös talonpoikaisissa pihoissa Pohjanmaalla. Rakennukset sijoitettiin umpipihaksi neliön muotoon. Pohjois-Pohjanmaalla rakennuksin rajattiin yleensä miespiha ja karjapiha jätettiin sen ulkopuolelle. Tepon umpipihassa on päärakennuksen lisäksi pitkä talli, vanha asuinrakennus, johon on liitetty leipä- ja viljapuoti sekä L-kirjaimen muotoinen navetta. Joukko vajoja ja aittoja sekä sauna sijoittuvat pihapiirin ulkopuolelle.

Myös Pehkosen rakentamisessa heijastuu toisaalta pohjalainen traditio, toisaalta säätyläisasuntojen rakentamistapa. Jokivartta myötäilevältä maantieltä erkaneva Pehkosen tie ylittää joen ansassillan, ja joen länsirannalla Pehkosen tilan kaksikerroksinen väentupa muodostaa pihapiirin sulkevan muurimaisen rakenteen, jossa oleva läpikäytävä johtaa neliömäiseen pihaan. Rappaamaton ja yksityiskohdiltaan empiretyylinen päärakennus on muurattu tiilestä 1852. Salissa on koristemaalari Gustaf Holmqvistin rappauspinnalle liimavärillä tekemät harvinaislaatuiset maisemamaalaukset.

Ala-Temmeksen kylän halki kulkeneesta vanhasta Savon maantiestä on säilynyt osuus Pehkosen talosta etelään, ulottuen Tyrnävän kunnan puolelle. Tie on oivallinen esimerkki siitä, miten tien linjaus on ollut kiinteä osa maisemaa ja asutusta.

Ala-Temmeksen asutus liittyy laajaan aluekokonaisuuteen, joka tunnetaan Limingan niityt -nimellä ja jolle on tunnusomaista tasaisuus ja laaja näkyvyys. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
 
Historia
Temmesjoen varsi oli jo 1500-luvulla tiheään asuttua viljelyseutua. Tepon tilan maat kuuluivat 1500-luvulla Hyryn tilaan, josta muodostettiin 1600-luvulla neljä tilaa. Pehkosen tila perustettiin todennäköisesti 1500- ja 1600-luvun taitteessa.

Vuonna 1846 jokivarren maisemaa ja asutusta kuvattiin näin: "Matkustavaista hämmästyttävät monet talonpoikaistalot, joita on miltei jatkuvasti milloin lähellä, milloin kauempana maantieltä. Talojen välissä virtaa joki, jonka yli on paikoitellen rakennettu kekseliäästi koristeltuja siltoja; ympäristössä on hyvin hoidettuja peltoja. Rakennuksia on paljon; vanhojen viereen pystytetään uusia. Monet täkäläistä taloista on rakennettu niin ylellisesti, että ne muistuttavat enemmänkin herraskartanoita kuin talonpoikaisasumuksia."
 
Lisätietoa
Alfred Kolehmainen ja Veijo Laine, Suomalainen talonpoikaistalo. Keuruu 1980.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Pasi Kovalainen ja Anna Louekari, Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Oulu 1994.

Anneli Salmela, Lakeuden kulttuurimaisema. Lakeuden seutukunta. 1996.

Anneli Salmela, Käden jälki. Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito. T&E-keskus julkaisu 6, 2001.

KirjastoVirma 2001-2005 www-sivusto: Lakeuden kulttuuripolku. Opas Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kulttuurikohteisiin.
http://www.kirjastovirma.fi/lakeudenkulttuuripolku/(9.10.2009).

Pekka Keränen, Tuulimaa. Limingan kotiseutukirja. Jyväskylä 2003.

Teppo, Liminka ja Pehkonen, Liminka. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; silta; talonpoikaistalo; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009