på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kouvola Kymenlaakso
Kouvolan kasarmialue
 
Kuvaus
Kouvolan kasarmialue on yksi venäläisten 1910-luvulla rakentamista rautatieyhteyksien tuntumaan sijoitetuista tiilikasarmialueista. Kasarmialueen rakennuskanta on pääosin alkuperäistä.

Kasarmialue jakautuu kahteen hierarkkiseen alueeseen. Alueen itälaidalla sijaitsee keskeisesti upseerikerho ja sen molemmin puolin upseerien asuintalojen rivi, jota täydentää punatiilinen ortodoksinen kirkko. Länsiosaan ovat keskittyneet varsinaiset kasarmirakennukset.

Kasarmielämän keskukseksi on rakennettu lippukenttä, jonka etelän- ja lännenpuoliset tiilirakennukset muodostavat arkkitehtonisesti arvokkaan ryhmän. Näiden kahden alueen välinen tila on hoidettu puistomaisena metsikkönä.
 
Historia
Kouvolassa oli ollut sotilaita valvomassa rautateitä siitä lähtien, kun paikkakunnasta oli tullut risteysasema 1880-luvun lopulla.

Venäjän keisarikunta toimeenpani ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1910-luvulla koko keisarikuntaan ulottuvan sotilasrakennushankkeen, joka käsitti sekä varuskuntia että linnoituksia.Venäjän keisarikunnan joukkoja keskitettiin eteläiseen Suomeen. Tarkoituksena oli torjua mahdollisia maihinnousuyrityksiä ja turvata rautatieyhteyksiä viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Hankkeen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilikasarmia sekä meri- ja maalinnoitusketju. Valikoimassa kasarmeista ovat Santahamina, Dragsvik, Hennala, Riihimäki ja Kouvola sekä pääkaupunkia ympäröivä maa- ja merilinnoitusketju.

Kouvolan varuskunta sijoitettiin Riihimäki-Pietari –radan varteen. Kasarmialueelle valmistui 1911-1914 yli 30 punatiilistä rakennusta kellarit mukaan lukien. Suomen itsenäistyttyä kasarmeihin sijoitettiin suomalaisia joukkoja. 1920-luvulta vanhoja kasarmeja korjattiin ja uusia rakennettiin. Varuskuntatoimintojen lakattua osa alueesta siirtyi kaupungin omistukseen 1991. Kasarmeja peruskorjattiin asuinkäyttöön ja muutettiin mm. opetus- ja toimitiloiksi.
 
Lisätietoa
Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Erkki Korhonen, Tapaus Kouvola. Symposiumi, varuskuntakulttuurin päivät Kouvolassa ja Valkealassa 8-10.5.1992. Kouvolan kaupunki, Valkealan kunta, Puolustusvoimat 1993.

Sirpa Haila, Venäläinen rationaalisuus. 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri. Suomen historiallinen seura. Helsinki 1996.

Jaana Juvonen, Kouvola 1939-2003. Kauppala, läänin pääkaupunki, aluekeskus. Porvoo 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kouvolan varuskunnan venäläisen kauden viisi asuinrakennusta ja upseerikerho on ryhmitetty kadun varteen.

Kouvolan alkuaan kaksikerroksista miehistökasarmia (rak. nro 49) on korotettu 1950-luvulla ja muutettu oppilaitoskäyttöön 1990-luvulla.

Kouvolan kasarmeista vielä muutama on sotilaskäytössä. Kuvassa rakennus nro 40.
 
Kartta: Kouvolan kasarmialue
 
© Museovirasto 2009